Power metal

[Ice]

Magnus Karlsson's Free Fall arvio tuolla, jossa Wildfire kehuu sitä. No itse kuuntelin kanssa muutaman kerran Spotifystä, ja itselle sen perusteella pykälän tai parin heikompi kun tuossa arviossa, mutta mainiota poweria ja heavyä kyllä. A.C.T.:n laulajan mukana olo oli kyllä mukava yllätys, huh miten kova rallikin!

[mape]

Powerwolf arvioituna.

[Davy Jones]

Sama Icen kanssa, notta melkoisen yläkanttiin on tuo Free Fall arvioitu. Teknisesti erittäin pätevää kamaa, eikä periaatteessa mitään vikaa, mutta kovin on mielikuvituksetonta. Ysipuolen levyssä pitäisi 3/4 kertseistä jäädä tällaisessa musiikissa päähän, mulla ei jäänyt yksikään.

Kotimaiset Winterborn ja miksei Leveragekin tekivät tämän aikanaan paljon paremmin.

[Davy Jones]

Powerwolf arvioituna.

Nyt tämä menossa ensimmäistä kertaa Spotifysta, tokaa biisiä mennään ja vaikuttaisi olevan vuoden top 3 -powerlevyissä. Näin jätkät, näin!

[Hese]

Powerwolf arvioituna.

Nyt tämä menossa ensimmäistä kertaa Spotifysta, tokaa biisiä mennään ja vaikuttaisi olevan vuoden top 3 -powerlevyissä. Näin jätkät, näin!

Ensi kuuntelulla minulla jäi kyllä todella kuiva maku biiseistä, samaa oli jo edellisen levyn kohdalla. Katsotaan josko useampi kuuntelu auttaisi.

Edit. Poislukien tuo sinkkuralli Amen & Attack, kova ralli.

[Davy Jones]

Ensi kuuntelulla minulla jäi kyllä todella kuiva maku biiseistä, samaa oli jo edellisen levyn kohdalla. Katsotaan josko useampi kuuntelu auttaisi.

Edit. Poislukien tuo sinkkuralli Amen & Attack, kova ralli.

Neljä ekaa ainakin aivan timanttia, nyt menossa viides, Kreuzfeuer, joka on ensimmäinen vähän vaisumpi. Toivottavasti kaikkia paukkuja ei ole ladattu alkunelikkoon.

Sabaton-vertaukset eivät tosiaan ole tuulesta temmattuja! Mie tykkään!

edit. Jahas, Cardinal Sinissä taas täysi hönkä päälle!

[mape]

Kotimaisen Ian E. Highhillin uudet tekoset. Ei paha.
[youtube]d54kWQYxvSk[/youtube]

[Davy Jones]

Tjoo, Preachers of the Night kiilasikin sitten täällä kirkkaasti paalupaikalle, mitä tämän vuoden (power)metallijulkaisuihin tulee. (Helloween, Avantasia toistaiseksi palkintopalleilla.)

Sacred and Wild on malliesimerkki, miten tehdään tarttuva metallikertosäe.

[mice]

Tjoo, Preachers of the Night kiilasikin sitten täällä kirkkaasti paalupaikalle, mitä tämän vuoden (power)metallijulkaisuihin tulee. (Helloween, Avantasia toistaiseksi palkintopalleilla.)

Sacred and Wild on malliesimerkki, miten tehdään tarttuva metallikertosäe.

Vielä en ole Powerwolfin uutukaista kuullut, mutta jos kärkikolmikossa on vielä Avantasiankin levy, niin kuuntelepa Civil Warin ja Dreamtalen uutukaiset. Samoin omalla listalla myös Stratovarius ja Tolkki ovat Avantasian yläpuolella.

[anselmo]

Powerwolf arvioituna.

Nyt tämä menossa ensimmäistä kertaa Spotifysta, tokaa biisiä mennään ja vaikuttaisi olevan vuoden top 3 -powerlevyissä. Näin jätkät, näin!

Ensi kuuntelulla minulla jäi kyllä todella kuiva maku biiseistä, samaa oli jo edellisen levyn kohdalla. Katsotaan josko useampi kuuntelu auttaisi.

Pari kertaa tullut livenä nähtyä, mutta levyltä jäänyt vähemmälle juurikin yllä mainituista syistä.
Muutamat hiti toimii, mutta muuten meno on niin vietävän mahtipontista että siihen kyllästyy todella nopeasti. Johtunee imho paljolti laulajan ulosannista, joka on mukavan omaperäinen, mutta pitemmän päälle aika monotoninen kaikessa teatraalisuudessaan. Mielipideasioita toki, eiköhän esim. King jaa aivan samalla tavalla mielipiteet. Panic in the Pentagram ja Resurrection by Erection maistui siltä kolmanneksi? uusimmalta levyltä. Sittemmin olen pudonnut kelkasta...

[Davy Jones]

Vielä en ole Powerwolfin uutukaista kuullut, mutta jos kärkikolmikossa on vielä Avantasiankin levy, niin kuuntelepa Civil Warin ja Dreamtalen uutukaiset. Samoin omalla listalla myös Stratovarius ja Tolkki ovat Avantasian yläpuolella.

Voi kuule, kaikki neljä kuunneltu. Omia tuntemuksiani löydät ympäri palstaa. Kärkikolmikko on tuo, ja Serenitykin kiilaa vielä mainitsemasi nelikon edelle.

[Jussi]

Ensi kuuntelulla minulla jäi kyllä todella kuiva maku biiseistä, samaa oli jo edellisen levyn kohdalla. Katsotaan josko useampi kuuntelu auttaisi.

Edit. Poislukien tuo sinkkuralli Amen & Attack, kova ralli.

No jopas nyt, soitapas uudestaan Secrets Of The Sacristy, Sacred And Wild & Extatum Et Oratum. Siellä ollaan nyt otettu kaikkeen paisutteluun oppia mukavasta lätkeestä, kuten ensinmainittu '88 Helloweenin ja jälkimmäisin puolestaan vastaavan Running Wildin tuo pikkaisen tunnelmallaan mieleen. S&W on vain pirun tarttuva. Taisi Mapekin nostaa noita esille, joten ei senkään makukeskus aivan vielä puuta ole. Avausbiisi pääsee täydentämään vasta top-5:sta, Cardinal Sinin kanssa. Lust For Blood muistuttaa jotain aiempaa biisiään kertsin osalta, mutta mitä väliä kun verset ovat vielä paremmat!

3. uusimmalla Bible Of The Beastilla on huippunsa, mutta siinä ja siinä meneekö tämä uusi tasaisuudellaan ohitse, ykköseksi discografiassaan. Edellinen Blood Of The Saints oli mullekin pettymys ja kahdelta ekalta ei löydy paria rallia enempää. Mutta silti: millaisen keikan nämä saisivatkaan jo aikaan, eikä koskaan suomessa vielä. Kade anselmolle noista livekeikoista

[heraklos]

Powerwolf arvioituna.

Ensi kuuntelulla minulla jäi kyllä todella kuiva maku biiseistä, samaa oli jo edellisen levyn kohdalla. Katsotaan josko useampi kuuntelu auttaisi.

Itse olen kuunnellut levyn kahdesti eikä oikein ole vakuuttanut. Edellisestä levystä jäi myös minulle kuivahko maku. Bible Of The Beast sen sijaan iski oikeinkin lujaa. Jotenkin mennyt musiikkinsa geneerisempään suuntaan. Toki joskus voi käydä niin, että useammat kuuntelukerrat voivat muuttaa tilanteen, ja levy alkaa kuulostaakin hyvältä.

[Ice]

Aika vaisua ja bulkkia kamaa bändin edelliseen verraten kyllä tuo Powerwolfin uutukainen, mitä nyt tuli pari kierrosta kuunneltua. No pitänee antaa aikaa enemmän vielä toiste ja katsoa lähteekö. Toivottavasti Mapen aikataulu antaa myöten tutustua Bible of the Beastiin tai niihin pariin ensimmäiseen, hakkaavat IMO kaikki tämän aika helposti.

[Davy Jones]

Aika vaisua ja bulkkia kamaa bändin edelliseen verraten kyllä tuo Powerwolfin uutukainen, mitä nyt tuli pari kierrosta kuunneltua. No pitänee antaa aikaa enemmän vielä toiste ja katsoa lähteekö. Toivottavasti Mapen aikataulu antaa myöten tutustua Bible of the Beastiin tai niihin pariin ensimmäiseen, hakkaavat IMO kaikki tämän aika helposti.

Debyyttiä kuuntelen Spotifysta. Tämähän on pahimmillaan (The Evil Made Me Do It) kuin jotain huonoa Blakea - hyi saatana!

[Jussi]

Aika vaisua ja bulkkia kamaa bändin edelliseen verraten kyllä tuo Powerwolfin uutukainen, mitä nyt tuli pari kierrosta kuunneltua. No pitänee antaa aikaa enemmän vielä toiste ja katsoa lähteekö. Toivottavasti Mapen aikataulu antaa myöten tutustua Bible of the Beastiin tai niihin pariin ensimmäiseen, hakkaavat IMO kaikki tämän aika helposti.

Debyyttiä kuuntelen Spotifysta. Tämähän on pahimmillaan (The Evil Made Me Do It) kuin jotain huonoa Blakea - hyi saatana!

Jeps, ei mullekaan iskenyt kuin vasta tuolla kolmosella. Yksittäiset biisit kuten Mr. Sinister ja Saturday Satan ovat oikeastaan ainoat mainitsemisen arvoiset. Blood Of The Saints oli myös välityön makuisena pettymys, nyt on saatu Bible Of The Beastin melodioita takaisin.

ns: Voice - Place Of Deliverance -kerrankin otsikon mukainen matsku soimassa, tuttu bändi kellekään?

[Ice]

Aika vaisua ja bulkkia kamaa bändin edelliseen verraten kyllä tuo Powerwolfin uutukainen, mitä nyt tuli pari kierrosta kuunneltua. No pitänee antaa aikaa enemmän vielä toiste ja katsoa lähteekö. Toivottavasti Mapen aikataulu antaa myöten tutustua Bible of the Beastiin tai niihin pariin ensimmäiseen, hakkaavat IMO kaikki tämän aika helposti.

Debyyttiä kuuntelen Spotifysta. Tämähän on pahimmillaan (The Evil Made Me Do It) kuin jotain huonoa Blakea - hyi saatana!

Uh, onko tuo Blake se Suomen huonoin *stoner*rockbändi, jossa on se laahava honottajalaulaja johon viittaat. Täytynee olla joku muu, kun ei kai Attilan tenoriääntä voi tuollaiseen sekoittaa... Tai bändin musiikkityyliäkään, no Lupus Dei on noista se parempi ^ ja Jussin mainitsemista hiteistä lisäksi In Blood We Trust ja Prayer in the Dark ihan huikeita ja muut loistavaa luokkaa IMO. Kaipa se Bible of the Beast näistä se ykkönen on kun siinä on sitten jo lähes hittiä hitin perään. Livenähän tämän nyt katsastaisi enemmän kuin mielellään joskus.

[Davy Jones]

Uh, onko tuo Blake se Suomen huonoin *stoner*rockbändi, jossa on se laahava honottajalaulaja johon viittaat. Täytynee olla joku muu, kun ei kai Attilan tenoriääntä voi tuollaiseen sekoittaa... Tai bändin musiikkityyliäkään, no Lupus Dei on noista se parempi ^ ja Jussin mainitsemista hiteistä lisäksi In Blood We Trust ja Prayer in the Dark ihan huikeita ja muut loistavaa luokkaa IMO. Kaipa se Bible of the Beast näistä se ykkönen on kun siinä on sitten jo lähes hittiä hitin perään. Livenähän tämän nyt katsastaisi enemmän kuin mielellään joskus.

Juu, juuri se. Kovasti tuli Blake-vibat tuosta biisistä. Toki myönnettäköön, että poikkesi aika paljon tuon Powerwolf-debyytin muusta linjasta. Ihan ok-biisejä pari siellä alussa, mutta täysin alkuaikojen räpellystä tuo oli tähän uusimpaan verrattuna.

Bible Of The Beastilta olen vissiin tämän lafkan arvion perusteella joskus jotain kuunnellut, enkä muista ainakaan inhonneeni. Täytyy tutustua uudemman kerran näin powerwolf-innon myötä. Pentelettä ei vain Spotifyssa ole.

edit. Vaan YouTubessa onneksi on kokonaisena. Eläköön nykytekniikka! Laitetaas tulille. Mainittakoon myös lievänä off topicina, että Blakella on (ainakin) yksi hyvä biisi: Come Dawn!!

[MewerPotal]

http://www.markthalle-hamburg.de/?q=node/1998


Tonne olis tarkoitus lähteä,jos rahat riittää.Mitäs pidätte kattauksesta?
PS: Ehkä kuuluis "Keikat" -osioon,mut on sen verran power-painotteinen kattaus,että laitoin tänne...

np: Kilpi - Samaan Aikaan Toisaalla

[Jussi]

^ joo ei huono, tuohan on vähän kuin Powerwolfin uuden levyn rundi, mutta aika kivasti lämppäreitä. Millähän ilveellä suomeen olisi saanut moisen, että Ashes Of Ares ja Wisdom myös? BB bonarina ja Majesty sitten siellä peesissä.

Oikeasti, mitähän tuo vetäisi, yksi ilta poukaman toispuol Nosturissa? Eikö kellään ole/riitä munaa? Saksan listaykköseksi meni Powerwolf sentään

ns: Hibria - The Way It Is

[Davy Jones]

Johan nosti Pertness-arvio veden kielelle. BG+Enska+Orden Ogan ja 8,5. Ans kattoo kuin käy. Ihan uppo outo uusi tuttavuus allekirjoittaneelle.

e. kyllä tässä avausbiisin kertsissä myös jonkinasteiset In Flames -vibat ovat. Kuulostaa lupaavalta enivei.

[Jussi]

Johan nosti Pertness-arvio veden kielelle. BG+Enska+Orden Ogan ja 8,5. Ans kattoo kuin käy. Ihan uppo outo uusi tuttavuus allekirjoittaneelle.

e. kyllä tässä avausbiisin kertsissä myös jonkinasteiset In Flames -vibat ovat. Kuulostaa lupaavalta enivei.

Eikä ole eka biisi edes parhaita, tuolla tuli heraklosilta kanssa bändi opittuani heiteltyä muiden kohokohtien yt-videoita.

Mutta kannattaa hankkia, omani tilasin kai CDONista talvella.

[Judez]

Onkos täällä kukaan muu tutustunut Twins Crew:n uuteen levyyn The Northern Crusade? Tämä julkaistiin 30.7 ja se löytyy nyt spotifystakin: http://open.spotify.com/album/6dWirp708C60avHCeVPU2m

Ensitunnelmien perusteella tämä ei ole mikään kovin erikoinen levy, mutta Heaven Awaits ja Kings of Yesterday ovat ihan hyviä kipaleita ja levyn kovin ralli lienee Blade.

[Firewood]

Oikein hyvältä kuulostaa uusi Powerwolf -kiekko! Lienee tälläkin asiaa kamppailuun kärkikymmenikön sijoista, vaikka eihän tässä enää kohta osaa työntää tämän vuoden levyjä paremmuusjärjestykseen, kun hyvistä albumeista alkaa olla jo runsaudenpulaa Mutta mikäpä siinä, sehän on vallan mainio juttu, että hyviä uusia julkaisuja tulee tällaiseen tahtiin.

[WildFire]

Magnus Karlsson's Free Fall arvio tuolla, jossa Wildfire kehuu sitä. No itse kuuntelin kanssa muutaman kerran Spotifystä, ja itselle sen perusteella pykälän tai parin heikompi kun tuossa arviossa, mutta mainiota poweria ja heavyä kyllä. A.C.T.:n laulajan mukana olo oli kyllä mukava yllätys, huh miten kova rallikin!

Sama Icen kanssa, notta melkoisen yläkanttiin on tuo Free Fall arvioitu. Teknisesti erittäin pätevää kamaa, eikä periaatteessa mitään vikaa, mutta kovin on mielikuvituksetonta. Ysipuolen levyssä pitäisi 3/4 kertseistä jäädä tällaisessa musiikissa päähän, mulla ei jäänyt yksikään.

Piti nämä kommentit luettuani ihan kuunnella hetken tauon jälkeen, oliko se noin hyvä kuin arviossa tuli väitettyä. Kyllä se vain edelleen lähtee 9½ arvoisesti. Ja jos ei enemmänkin kuin 3/4 kertseistä tuolta jää mieleen, vika on ihan omassa päässä. En voi kylliksi korostaa, että kyseessä on nimenomaan äärimmäisen onnistunut kokonaisuus, sillä harva kykenee 12-raitaisiin levyihin, joilla jokainen kappale on vähintään erittäin hyvä sen lisäksi, että silti joukosta erottuu vielä ne timantit. Ei edes Amaranthe, joka toistaiseksi kilpailee vahvimmin vuoden levyn paikasta Karlssonin kanssa.