Power metal

[Peuranpuolikas]

Limbeistä paskimmiksi ovat itselleni osoittautuneet Revoltonsin Night Visions ja Invictucsen Black Heart. Toisaalta Ironware ja Total Eclipse sentään skulaavat. Dungeonin One Step Beyoundista voisi jopa maksaa enemmänkin.

[Jussi]

Kaikkihan italopoweristeista tietävät Rhapsodyn, mutta Thy Majestie ja varsinkin Skylark tekivät samaa kamaa jo ennen Rhapsodyä...

No mutta, Thy Majestien eka tuli vasta v. 2000 ja vaikuttimet olivat selvät, eräältä Legendary Talesilta (1997). Mutta eihän se Hastings 1066:en hyvyydestä ole ollenkaan pois, todella loistavaa kehitystä.

Winterborn on Excalionin jälkeen näitä, jotka piti mainita eilisessä hätäisessä postauksessa. Silloin oli kaljoittelemaan kiire, nyt pöhnäiset aivot eivät saa 'keksittyä' muuta kuin jo muiden mainitsemia. Dreamtalen levyt kannattaa alan miesten tsekata kaikki läpi, jos eivät ole jo tuttuja. Oma suosikkini on debyytti, jolla biisintekijä-kitaristi ylittää myöhemmät & teknisesti taitavammat ns. oikeat vokalistit fiilispitoisilla lauluillaan kappalemateriaalihan siinä on tärkeässä asemassa tietystikin.

[john p]

Dreamtalen levyt kannattaa alan miesten tsekata kaikki läpi, jos eivät ole jo tuttuja. Oma suosikkini on debyytti, jolla biisintekijä-kitaristi ylittää myöhemmät & teknisesti taitavammat ns. oikeat vokalistit fiilispitoisilla lauluillaan kappalemateriaalihan siinä on tärkeässä asemassa tietystikin.

Itsellenikin juuri tuo eka Dreamtale toimii parhaiten, mutta kelpo levyjä kaikki

"Limb alelaari" kamppiksesta täytyy Burning Point mainita, loistavaa melo heviä. Varsinkin Feeding the flames on todella kova, mutta myös ekalla Salvation by fire levyllä on hetkensä.

[ts]

Bongasinpa tuossa juuri Metal Archivesia selatessani että Olaf Hayer on Magic Kingdomin uusi laulaja. Mainittu että uusi levy olisi tulossa 2009, mutta eipä näkynyt. Toivottavasti pikkuhiljaa tulee, sillä tuo Olaf + Magic Kingdom yhdistelmä vaikuttaa oikein mainiolta.

[Jussi]

..kannattaa ensin tutustua vanhempiin levyihin Hall of the Olden Dreams ja Gates of Oblivion. Näiden levyjen (ehkä) iskiessä kannattaa suhtautua kriittisesti bändin muihin tuotoksiin vaikka joitain helmiä joukosta löytyy.

Näihin mainittuihin aivan hyvään (parhaaseen) Dark Moorin itse asiassa vertautui aika lailla tämä aiemmin keskusteltu Oratoryn Beyond Earth -ostos muutaman viikon takaa, kun tänään sitä viimein ehdin kuuntelemaan. Ehdottomasti noiden parin euron arvoinen. Naisvokalistin tyyli, melodiat ja ennenkaikkea biisien nopeus oli ihan samaa luokkaa kuin noilla espanjalaiskollegoillaan samaan aikaan. Hall Of Olden Dreams soi melko tiuhaankin aika tarkalleen 8 vuotta sitten.

Oratory on siis portugalilainen yhtye, ja tokihan edes ajatus portugalilaisesta power metal bändistä on absurdi ja tahattoman koominen, etenkin näin suomalaisesta näkövinkkelistä. Mutta kannattaa napata Beyond Earth mukaan jos Oulusta löytyy tuolla hinnalla, et kadu. Itselläni on myös Oratoryn debyytti Illusion Dimensions, 2€:lla saatu sekin, ja se on sitten Balmin sanoin jotain sanoinkuvaamattoman hirveää. Mutta tämä kakkoslevy on sitten jo niin huikea parannus, ettei tosikaan.. harvoin kuulee minkään yhtyeen kahden peräkkäisen levyn välillä tällaista tasoeroa..

Hmm, naislaulaja tuli yllätyksenä, jotenkin odotin perinteisempää kokoonpanoa mutta eihän noilla usein näissä korkeuseroja ole.. muutoinkin tuo äijäkaksikko on aika hyvin äänessä kertseissä. Äkkiseltään näiden perusteella aivan tuon rahan arvoinen, levyjäkin pitäisi löytyä lukuisia, elleivät sitten ole menekkiryntäystä kokeneet mitä en oikein usko.

Tuolla Oratoryn ekallahan oli Limbmusicin harrastamien vihon vakiobiografian mukaan eri -mies- vokalisti vielä. Liekö harvinaisen surkea laulaja sitten, kun ovat taustalaulajan ylentämisellä kuitenkin tasoa näin nostaneet parissa vuodessa tuolloin.

Samoista kansiin aina tutusti kuuluvista uutuusmainoksistaan huomasin brooklyniläisbändi Zandellea mainostettavan "true US power metal" tjsp. mutta pitäisi ehkä joskus tilaisuuden tullen tsekata, kun melkein yhtä luotettava metal archivesin ainoa arvio tästä saman (2002) vuoden Twilight On Humanity -albumista sanoo "real hidden gem of the LMP roster". Onko kukaan uhrannut pennosiaan bändiin back in the days & onko tuo Iced Earth-vertaustensa lunastaja? Luultavastikin ei... vaikka kappaleiden nimet ovat kyllä kunnossa; eivät Warlords Of Steel tai Lord Of Thunder voi johtaa harhaan!

[HailAndKill]

Onko kukaan uhrannut pennosiaan bändiin back in the days & onko tuo Iced Earth-vertaustensa lunastaja?

Mulla on Zandellelta Twilight on Humanity ja sitä seurannut Vengeace Rising. Itselle ei ole kyllä Iced Earth tullut mieleen. Parhaimmillaan bändiltä syntyy helkkarin hyviä ja iskeviä biisejä, mutta vastalahjana sitten se valitettavan sama vika kuin monella muulla eli tunnin pituudet ovat pikkaisen liikaa etenkin, kun biisimäärät levyillä ovat "vain" 10 (ToH) ja 11 (VR).

Näiltähän tuli viime kesänä ulos uusin eli Flames of Rage. Ehkä vähän kahden vaiheilla, että löytyykö kiinnostusta tutustua siihen, mutta mikä jottei, jos halvalla sattuisi löytymään.

Ns: Slaughter Lord - Legion (hitto, että jollain biiseillä on kämäiset soundit, mutta piru vie, että tiukkaa aussirässiä)

[Nightmare82]

Tulipa tilattua Psychedoomelicin Markilta Twisted Tower Diren pari ekaa.

[HailAndKill]

^Jonkun pitäisi rahdata TTD pikapuoliin Suomeen keikalle. Crest of the Martyrs on minulle yksi kaikkien aikojen tiukimmista power-levyistä. Kunhan nyt vaan saisivat Johnny Aunen kanssa tehtyä uuden levyn niin pääsisi vertailemaan miestä Tony Tayloriin muutenkin kuin joidenkin MySpace-biisien pohjalta.

Ns: Deceptor - Nemesis

[Vilpuri]

Onko kukaan uhrannut pennosiaan bändiin back in the days & onko tuo Iced Earth-vertaustensa lunastaja?

Mulla on Zandellelta Twilight on Humanity ja sitä seurannut Vengeace Rising. Itselle ei ole kyllä Iced Earth tullut mieleen. Parhaimmillaan bändiltä syntyy helkkarin hyviä ja iskeviä biisejä, mutta vastalahjana sitten se valitettavan sama vika kuin monella muulla eli tunnin pituudet ovat pikkaisen liikaa etenkin, kun biisimäärät levyillä ovat "vain" 10 (ToH) ja 11 (VR).

Mulla on tuo Vengeance Rising myös eikä minullakaan kauheasti Iced Earth tuota kuunnellessa mieleen tule.
Jotain ihan kohtuullisia biisejä levyltä löytyy ja olen paljon huonompia kuullut, mutta ei nyt mikään kovin erikoinen bändi mielestäni ole.

[Mr Rami]

Italiassa oli aikoinaan bändi nimeltä Beholder. Tekivät levyn nimeltä "The Legend Begins", joka on mahtava italopowerin monumentti, mutta harvat tietävät levyn olemassaolon. Helvetin amatöörimäistä poweria äärimmäisellä tunteella vedettynä. Toimii mahtavasti. Soundi on hieman raaka ja vokaaleihin ei ole autotunea käytetty, mutta kuuntelunautinto maksimoituu kun kuuntelee hienosti sävellettyjä biisejä. Myöhemmät levyt eivät ole läheskään yhtä laadukasta materiaalia mutta harmi silti, että bändi lopetti.

Itse asiassa tuo voisi hyvinkin olla tuttu ainakin Imperiumin messulaudan pidempiaikaisille käyttäjille. Vuosia sitten joku (en muista enää kuka) kyseli täällä halukkaita The Legend Beginsin nimmareilla varustettujen digipak-versioiden tilaukseen. Jos muistan oikein, taisin olla (lähes) ainoa joka tuohon tilaukseen osallistui. No, levy tuli silti ja nimmaritkin löytyivät terveisten kera. On tosiaan ihan kelpo kamaa, vaikka teknisellä puolella onkin puutteita. Mies- ja naislaulun yhdistelmä ei powermetallissa ole niin kulunut yhdistelmä kuin joissain muissa genreissä, joten sikälikin ihan piristävää kuultavaa. Jos nyt ei mestariteos, niin erittäin lupauksia herättävä debyytti kuitenkin tämä. Muita Beholderin levyjä en ole kuullut.

Ja tuli tässä omaa kokoelmaa kuunnellessa mieleen bändi Dark Moor. Varmasti tuttu monelle, mutta heikosti edustettuna tässä topicissa. Vaikka bändi luultavasti promoaa uusinta materiaaliaan niin kannattaa ensin tutustua vanhempiin levyihin Hall of the Olden Dreams ja Gates of Oblivion. Näiden levyjen (ehkä) iskiessä kannattaa suhtautua kriittisesti bändin muihin tuotoksiin vaikka joitain helmiä joukosta löytyy.

Hall of the Olden Dreamsia tuli aikoinaan kuunneltua enemmänkin. Gates of Oblivion tuli myös hommattua, mutta se ei enää niinkään iskenyt. Eikun juu, ostinhan minä Elisan lähdön jälkeen tulleen Dark Moor -levyn myös. Ei siinä(kään) varsinaisesti mitään vikaa ole, muodollisesti pätevää kamaa, mutta iskevämpiä biisejä voisi kyllä olla.

[Jack the Jester]

Ja tuli tässä omaa kokoelmaa kuunnellessa mieleen bändi Dark Moor. Varmasti tuttu monelle, mutta heikosti edustettuna tässä topicissa. Vaikka bändi luultavasti promoaa uusinta materiaaliaan niin kannattaa ensin tutustua vanhempiin levyihin Hall of the Olden Dreams ja Gates of Oblivion. Näiden levyjen (ehkä) iskiessä kannattaa suhtautua kriittisesti bändin muihin tuotoksiin vaikka joitain helmiä joukosta löytyy.

Hall of the Olden Dreamsia tuli aikoinaan kuunneltua enemmänkin. Gates of Oblivion tuli myös hommattua, mutta se ei enää niinkään iskenyt. Eikun juu, ostinhan minä Elisan lähdön jälkeen tulleen Dark Moor -levyn myös. Ei siinä(kään) varsinaisesti mitään vikaa ole, muodollisesti pätevää kamaa, mutta iskevämpiä biisejä voisi kyllä olla.

Omasta mielestä tuolla levyllä heikoimpana tekijänä olivat heikkotasoiset vokaalit. Laulajan suoritus on albumilla sen verran tuskallista kuunneltavaa, ettei biiseistä oikein pysty nauttimaan.

Hyvä että tämä kaikki tuli puheeksi..

Hall Of The Olden Dreams on nimittäin unohdettu helmi, luultavasti likimain paras "täysin tuntematon" koskaan kuulemani power-albumi. Kirjastosta sen taisin sen alunperin vuosia sitten lainata, varmaankin suunnilleen vain siksi että siinä oli hieno ja puhutteleva kansikuva.. ja kuinka ollakaan levy osoittautui aivan huiman hyväksi. Sittemmin olen hommannut myös Gates of Oblivionin, joka ei ole yhtä hyvä kuin edeltäjänsä mutta hyvä kuitenkin.. ja pari vuotta sitten löysin muistaakseni Lahdesta jostain levykaupasta tuon s/t -levyn.. ja tällä levyllä vokalisti siis naisesta mieheksi (vaikkakin vielä s/t -levyllä Alfred Romero kuulostaa enemmän naiselta kuin mitä Elisa koskaan)

Dark Moor on edelleen aktiivinen. Vuonna 2006 bändi julkaisi mainion teema-albumin Tarot, ja noin vuosi sitten tuli viimeisin teos Autumnal, muodin mukaisesti orkestroitu, joka itse asiassa lienee bändin lähes paras levy sitten HOTOD:n. Nämäkin molemmat löytyvät siis hyllystä. Vokalisti Romero on parantanut suoritustaan aivan huimasti, nyt laulu on jo hyvinkin miellyttävää kuunneltavaa.. ylipäätään Dark Moorin loistavuutta suhteessa 90% muista power-bändeistä on vaikea selittää sanoilla, se pitää vain kuulla itse. Vuodet eivät ole kadottaneet Enrik Garcian taitoa biisintekijänä mihinkään. Musiikissaan vain on "se jokin", se mystinen tekijä joka ainakin minun korvaani kuului heti! Jos leyihin törmäätte niin napatkaa mukaan, Suomessa bändin uudetkaan levyt eivät edes ole täyshintaisia (toki eihän niitä nyt minun lisäksi kovin moni muu tässä maassa edes osta).

Bändistä ei ole juuri kukaan edes kuullut, kait jo siksikin että Dark Moor ei juurikaan keikkaile, etenkään kotimaansa Espanjan ulkopuolella. Nettisivuilla olevalla, valtavan neljän ja puolen vuoden ajanjakson kattavalla, menneiden keikkojen listalla ei ole merkittynä kuin mitättömät 38 keikkaa!! Neljän ja puolen vuoden aikana!! Näistäkin keikoista 50% ovat olleet Espanjassa

TJEU: Bells of Notre Dame.

The Fall of Melnibone

Ensimmäinen kappale albumilta Hall of the Olden Dreams, ja jälkimmäinen oma Dark Moor -suosikkini (löytyy ainakin HOTOD:n bonusraitana)

[Jussi]

^ Onhan DM:ia mennyt nyt ihan pilvin pimein, katso vaikka saitin arviot alkaen tuosta ja jopa Rovaniemelläkin on sitten näemmä parikin muotihevin edelläkävijäpersoonaa ostanut Hall Of Olden Dreamsin tuolloin 2001

Italiassa oli aikoinaan bändi nimeltä Beholder. Tekivät levyn nimeltä "The Legend Begins", joka on mahtava italopowerin monumentti, mutta harvat tietävät levyn olemassaolon. Helvetin amatöörimäistä poweria äärimmäisellä tunteella vedettynä. Toimii mahtavasti. Soundi on hieman raaka ja vokaaleihin ei ole autotunea käytetty, mutta kuuntelunautinto maksimoituu kun kuuntelee hienosti sävellettyjä biisejä. Myöhemmät levyt eivät ole läheskään yhtä laadukasta materiaalia mutta harmi silti, että bändi lopetti.

Itse asiassa tuo voisi hyvinkin olla tuttu ainakin Imperiumin messulaudan pidempiaikaisille käyttäjille. Vuosia sitten joku (en muista enää kuka) kyseli täällä halukkaita The Legend Beginsin nimmareilla varustettujen digipak-versioiden tilaukseen. Jos muistan oikein, taisin olla (lähes) ainoa joka tuohon tilaukseen osallistui. No, levy tuli silti ja nimmaritkin löytyivät terveisten kera. On tosiaan ihan kelpo kamaa, vaikka teknisellä puolella onkin puutteita. Mies- ja naislaulun yhdistelmä ei powermetallissa ole niin kulunut yhdistelmä kuin joissain muissa genreissä, joten sikälikin ihan piristävää kuultavaa. Jos nyt ei mestariteos, niin erittäin lupauksia herättävä debyytti kuitenkin tämä. Muita Beholderin levyjä en ole kuullut.

Heh, tästä tuli välittömästi mieleen ettei se voi olla kukaan muu kuin T of Fire itse. Vai Elvenkingiäkö sie tilasit joskus männävuosina suoraan bändiltä italiasta.

[Scandal]

Italiassa oli aikoinaan bändi nimeltä Beholder. Tekivät levyn nimeltä "The Legend Begins", joka on mahtava italopowerin monumentti, mutta harvat tietävät levyn olemassaolon. Helvetin amatöörimäistä poweria äärimmäisellä tunteella vedettynä. Toimii mahtavasti.

Juuri näin. Fiilistä on hemmetisti mukana. Kuten niin kovin monessa muussakin tuon ajan italopowerlevyssä...

Ei sillä, koko postaus oli muutenkin aivan kuin omasta kynästäni, Dark Mooreja ja muita myöten. Pitää varmaan tänään kaivaa nuo tuon aikakauden kultakimpaleet hyllystä taas kuunteluun, Skylarkit, Dominet ja muut...

Itse asiassa tuo voisi hyvinkin olla tuttu ainakin Imperiumin messulaudan pidempiaikaisille käyttäjille. Vuosia sitten joku (en muista enää kuka) kyseli täällä halukkaita The Legend Beginsin nimmareilla varustettujen digipak-versioiden tilaukseen. Jos muistan oikein, taisin olla (lähes) ainoa joka tuohon tilaukseen osallistui. :) No, levy tuli silti ja nimmaritkin löytyivät terveisten kera.

Heh, tästä tuli välittömästi mieleen ettei se voi olla kukaan muu kuin T of Fire itse. Vai Elvenkingiäkö sie tilasit joskus männävuosina suoraan bändiltä italiasta.

Itselläni on myös tuo Beholderin debyytti, italialaisen kaverin toimesta. Samoin Highlordia yms. on tullut suoraan bändiltä / Italiasta, täältä kun levyjä ei saa(nut). Nyt tilanne on onneksi parantunut, ennen (nooo, kymmenisen vuotta sitten, tai melkein) Tampereen Swamp Music taisi olla ainoa paikka mistä noita outoja italolevyjä edes löytyi. Nyt on äksät, cdon.comit sun muut...

Edit: Siitä ei tosin ole mitään muistikuvaa, tuliko samalla kerralla enempikin kuin yksi levy. Mahdollista, kun kaverin tuttuja olivat. Nimmaroitu digipäk ainakin natsaa, täytyykin kahlata ikiwanhat meilit läpi. Muistan kyllä bändiä hypettäneeni tuolloin, heh. (SFP:n messulaudan aikana toki, ennen Imperiumin syntyä.)

[alspe]

Osaisko joku suositella Kamelotin tapaista kamaa? Muija tykkää siitä, mutta tähän mennessä oikeastaan vain siitä. Ei hevari, mutta joku kai siinä sille iskee. (kaunis laulajapoika )

[sirclansman]

Osaisko joku suositella Kamelotin tapaista kamaa? Muija tykkää siitä, mutta tähän mennessä oikeastaan vain siitä. Ei hevari, mutta joku kai siinä sille iskee. (kaunis laulajapoika )

Äkkiseltään ei tule mieleen kuin viime vuonna loistavan Fallen Sanctuary -lättynsä julkaissut itävaltalainen Serenity. Siinä onkin muuten semmoinen lätty, mitä tulee edelleen säännöllisesti kuunneltua. Meneviä biisejä kertakaikkiaan!

[WildFire]

Osaisko joku suositella Kamelotin tapaista kamaa? Muija tykkää siitä, mutta tähän mennessä oikeastaan vain siitä. Ei hevari, mutta joku kai siinä sille iskee. (kaunis laulajapoika )

Äkkiseltään ei tule mieleen kuin viime vuonna loistavan Fallen Sanctuary -lättynsä julkaissut itävaltalainen Serenity. Siinä onkin muuten semmoinen lätty, mitä tulee edelleen säännöllisesti kuunneltua. Meneviä biisejä kertakaikkiaan!

Aijaijai, 2008 tuli jo tuo . Ja jos en ihan väärin muista, niin alkukesästä on suunniteltu uutta julkaistavaksi.

Illusion Suitea voisin tarjottimelle esittää myös. Kenties vähemmän poweria ja hieman enemmän progea kuin Kamelot, mutta eipä tuo tyylillisesti hurjan kauas viimeisimmistä Kameloteista tipahda.

[sirclansman]

Aijaijai, 2008 tuli jo tuo .

Niinhän tulikin. Sorry, my bad!

[Scandal]

Osaisko joku suositella Kamelotin tapaista kamaa? Muija tykkää siitä, mutta tähän mennessä oikeastaan vain siitä. Ei hevari, mutta joku kai siinä sille iskee. (kaunis laulajapoika :twisted: )

Secret Sphere menee samaan kategoriaan: http://www.imperiumi.net/index.php?act=albums&id=3630

Secret Sphere on tosin hieman suoraviivaisempaa, mutta Kamelotia vastaavat kauniit kosketinpimputukset ja laulumelodiat on mukana. Miksei Vanishing Point tai progemmasta puolesta Pagan's Mind voisi maistua myös, jälkimmäistä tosin epäilen (progeilun takia). Sitten lisäksi Shadow Gallery jso kauniit laulumelodiat ja etenkin -harmoniat uppoavat (vrt. Khanin huokailut Kamelotissa:P )

[Jussi]

Osaisko joku suositella Kamelotin tapaista kamaa? Muija tykkää siitä, mutta tähän mennessä oikeastaan vain siitä. Ei hevari, mutta joku kai siinä sille iskee. (kaunis laulajapoika

Äkkiseltään ei tule mieleen kuin viime vuonna loistavan Fallen Sanctuary -lättynsä julkaissut itävaltalainen Serenity. Siinä onkin muuten semmoinen lätty, mitä tulee edelleen säännöllisesti kuunneltua. Meneviä biisejä kertakaikkiaan!

Aijaijai, 2008 tuli jo tuo. Ja jos en ihan väärin muista, niin alkukesästä on suunniteltu uutta julkaistavaksi.

Serenity on kyllä tähän esimerkillinen suositus & esimerkki; juuri jätin autoonkin Fallen Sanctuaryn odottamaan kauppareissulle ajelua, ettei vaimon tarvitse kommentoida GammaRayn Strangers In The Nightia tai pyytää laittamaan hiljemmalle (mitä en tietenkään tekisi)

Kirjastosta sen taisin sen alunperin vuosia sitten lainata, varmaankin suunnilleen vain siksi että siinä oli hieno ja puhutteleva kansikuva..

Tähän piti vielä lisäämäni, että johan Andreas Marschallin kansien perusteella on ostettu levyjä varmasti muulloinkin, täällä ainakin yksi syyllinen. Mutta aika hyvin on tämä entinen jokabändinhöylä kadonnut jonnekin, nykytöistä kellään havaintoja viime vuosilta? Ah, kun POWER-estetiikassa silmä suorastaan lepää.

[Bullroarer]

Fireboxin kampanjassa pisti silmään tällaiset levyt kuin Adagio "Archangels in Black", Shaman "Immortal" ja kolme Steel Prophetin levyä. Adagio ja Steel Prophet ovat itselle täysin outoja tapauksia, joten jos joku on noita kuullut niin mielipiteet kiinnostaa. Ja kysyisin vielä, että onko Shaman ilman Andre Matosia mistään kotoisin? Kahta ekaa levyä olen bändiltä kuullut, ja ne ainakin toimivat ihan mukavasti.

[Balm]

Steel Prophet

Eikös tämä ole enempi kämästä "maidenheviä" kuin poweria. Ei ole sattunut hyviä biisejä vastaan.

[Jussi]

Steel Prophet oli silloin vuosituhannen vaihteen tulvassa minulle sitä geneeristä höttöä, mutta sai huomiota tullessaan kehitysmaa-USA:sta. Mieleen jäivät lähinnä coverinsa; Maidenia, Helloweenia ja muita.

Shamanin Immortal taas on yllättävänkin hyvä "pelkällä Ricardo Confessorilla", kun suurimman vastuunhan sillä kantaa uusi vokalisti, Angraakin tuottanut Thiago Bianchi. Mie maksoin käytettynä mielelläni 7€ siitä, joten suosittelen kyllä jos halvemmalla saat.

[blankfile]

http://www.myspace.com/pathfinderband

Tosta kovaa kamaa niille jotka tykkäävät rullaavasta ja nopeasta Powerista (eikös se aina ole sellaista, mutta tää on semmosta tosinopeaa) Mennään hiukan Dragonforcen ja Rhapsodyn merkeissä

http://www.youtube.com/watch?v=w7Glb5m3 ... re=related

Tuosta sitten Freedom Callista pitäville, yhtye nimeltään Ravenheart

[ts]

Steel Prophet

Eikös tämä ole enempi kämästä "maidenheviä" kuin poweria. Ei ole sattunut hyviä biisejä vastaan.

Minä lokeroin sen silloin aikoinaan köyhän miehen Virgin Steeleksi, enkä sen koomin enempää yrittänytkään kuunnella

Toi Pathfinder, eka biisi oli kova, samoin se koveri. Toinen varsinainen oma biisi oli melko huono, ja loput oli jotain välisoittoa ja outroa...

[sirclansman]

Keski-Suomesta Konnevesi-Jyväskylä-akselilta ponnistavan Excalion-yhtyeen kolmonen High Time on tulossa pihalle ihan näillä näppäimillä Limb Musicin kautta. Ainakin edellinen Waterlines oli varustettu hyvinkin menevällä power-meisingillä. Mitä on yhtyeen kehitystä seurannut, niin tuskin tarvii pettyä tähän uuteenkaan.