Power metal

[Jussi]

Vokaaleista löytyy Manticoran Larsen ja lead-kitarassa Pharaoh-kitaristi Matt Johnsen. Levyllä käy myös Tim Aymar heittämässä vokaalit muutamaan biisiin. Ja oli siinä muitaki nimijätkiä, jotka ei mulle sano yhtään mitään.

Rumpali John Macalusohan on soittanut kaikissa mahdollisissa progen ja neoklassisen maastoissa kulkevissa. Mutta pitää tsekata, vaikka ei mulle taas sano tuo Manticora mitään Pharaoh on kyllä hyvänlaatuista, joten jospa siitä olisi jotain tarttunut mukaan.

[HailAndKill]

Pharaoh kun tuli esille niin tässähän voineekin udella, että onkohan neloslevyn tiimoilta tihkunut mitään infoa ilmoille?

Pitäisi vielä saada tuo debyytti haltuun. Jos uudempi jenkkipower iskee niin tuo kakkoslevy The Longest Night kannattaa hommata, sillä siinä on ihan helevetin tiukka lätty. Muistan hyvin, kun pidin sitä alkuun, ja itse asiassa aika pitkään, suht keskinkertaisena levynä, mutta sitten kun se iski niin iskikin lujaa ja pitkään. Viime vuoden Be Gone odottaa yhä samanlaista efektiä. Hyviä ja hienoja biisejä monta, mutta se vihoviimeinen isku odottaa yhä tulemistaan.

Ns: Atom God - Radio Death

[Jussi]

Tulevan Freedom Call levyn nimi on ainakin tekovaiheessa ollut "Legend Of The Shadowking."
Lieköhän tätäkin nuo SPV-sotkut viivästyttämässä, kun ei ole kuulunut mitään, vaikka maaliskuun(!) lopussa pahoiteltiin julkaisun myöhäisyyttä elo-syyskuussa 2009

Heavenlyn uusi taas tulee kantamaan nimeä Carpe Diem, kk sitten tehdyn uutispäivityksensä mukaan. Biiseinä kitaristi Charley mainitsee ainakin nimet Carpe Diem, a Better Me, Lost In Your Eyes, The Face Of Truth, Save Our Souls, Ashen Paradise, Ode To Joy, Fullmoon & Farewell.

[ts]

Toivottavasti Freedom Callin kaverit ovat ottaneet itseään niskasta, sillä Eternityn jälkeen on tullut aika jyrkästi huononevaa materiaalia.

[Jussi]

Toivottavasti tosiaan, Dimensionsin jälkeen todellakin. Sillä kuten hoettua, mie ainakin pidän The Circle Of Lifea parhaanaan Eternityn kanssa. Pirun tarttuva ja hyvä levy!

[clairvoyant]

Circe of Lifehän on aivan kepeästi Freedom Callin kovin levy. Dimensiosilla ei ollut kuin pari hyvää vetoa, toivottavasti petraavat...

[Jussi]

Toivottavasti Freedom Callin kaverit ovat ottaneet itseään niskasta, sillä Eternityn jälkeen on tullut aika jyrkästi huononevaa materiaalia.

Circe of Lifehän on aivan kepeästi Freedom Callin kovin levy. Dimensiosilla ei ollut kuin pari hyvää vetoa, toivottavasti petraavat...

Pitää tulla vielä kerran jos toisenkin ylistämään tuota The Circle Of Lifea. Tänäänkin kun pelasti sen tylsimmän pätkän Kuopio-Oulu -väliä ajellessani. Upeille köörikuoroille sopii niin lujalla luukuttaminen kuin Opelin standardisoittimesta irtoaa.
Mutta on se vain hiton hyvä levy; jopa uskomaton kokonaisuus jos & kun High Enough on ainoa heikko biisi. Intro(?) keskellä albumia on suht turha, mutta eipä se mitään haittaakaan.

Samalla huomasin näin x:nnellä levyn kuuntelukerralla 4,5 vuoden jälkeen miten se oikeastaan muistuttaa joitakin debyytin huonoimpia kappaleita, joita on ikävästi tungettu pari kappaletta sinne Stairway To Fairylandin loppupuolelle.

Itse asiassa Eternity iski kovempaa ilmestyessään (toki myös aiemmatkin, ekahan se fanin teki heti), mutta aika nopeaa tästäkin huomasi miten pitkälle riittääkään, aina bändin (toiseksi) parhaaksi saakka.


ns: Trick Or Treat - Freedom

[Jussi]

SERENITY: In Songwriting Mode - Oct. 30, 2009

Austrian symphonic melodic metal act SERENITY has issued the following update:

"We are in the middle of the songwriting process for the next big SERENITY release and we are already working with our producer Oliver Philips of EVERON and our artworks designer Gustavo Sazes on the new material. We will take some more time right after the THRESHOLD tour for finishing all new songs and for polishing structures, voice changes, soloing, vocal lines and of course lyrics. This will probably take time till January and we will head to the studio when we are ready. Luckily, we are in a position where we are able to enter studio without a fixed time schedule a year ahead. And our pre-production will already include all orchestrations and voicings, so we won't need that much time for orchestrations and these things. This will save us at least two months!!!!

"We do everything to make this release the best SERENITY album ever and there's defenitely the potential therefor. But there's still a hard way to go. The recordings itself are not the biggest problem, but the songwriting seems to be a bit harder this time round... maybe because of our increased quality understanding. Who knows..."

SERENITY is currently supporting U.K. progressive metallers THRESHOLD on their European tour.

SERENITY's latest album, "Fallen Sanctuary", was released in August 2008 via Napalm Records. The CD was mixed by Jacob Hansen (RAUNCHY, INVOCATOR), who "has provided a state-of-the-art sound for SERENITY's brilliant new offerings," according to a press release.

SERENITY's debut album, entitled "Words Untold & Dreams Unlived", came out in April 2007.

Loistavaa! Fallen Sanctuary on eräs parhaista viime vuosien albumeista, mitä ylipäätään on julkaistu.

Sitten, Supersoundsin sivujen mukaan kovasti odottamani uusi Heavenly, "Carpe Diem", ilmestyisi 23.12.2009. Johan se on aikakin!

[Jussi]

LJussille: Legend of Leto II kertoo BG:n Traveller in Time -hengessä aavikkoplaneetta Dunesta eikä suinkaan Jared Letosta.

NYT tiedän jo, kun Mr Rami ehti siitä jo privaviestissä sivistämään loppuviikosta.

Onpas ne vain kaikki (Maidenin To Tame a Land toisena kuulemma) Frank Herbertin kirjoista inspiroituneet. Enpä silti yritäkään lukea biografioiltani, Silmarillionissakaan en ole päässyt puusta pitkään kahdeksassa vuodessa alun sukupuuluettelosta, mutta emmehän kerro Janille tätä

[Jussi]

Sitten, Supersoundsin sivujen mukaan kovasti odottamani uusi Heavenly, "Carpe Diem", ilmestyisi 23.12.2009. Johan se on aikakin!

Tuolla jo biisilistaa ja kansikin, you can't lose with bOObs!

edit V: Helposti, kun VIRUS on jo niiiiiin perkeleellisen hyvä, luo suunnattomat odotukset tälle. Vaadin vain jytinää, uskomattomia kertsejä, kirkumista ja mieleenpainuvia melodioita!

[ts]

Tykkäsin enemmän Coming from the Skyn esteettisimmistä tisseistä. Noh, ehkä tissien paluu tuo myös yhtä kovan levyn kuin debyytti aikanaan oli!

[Scandal]

Tuolla jo biisilistaa ja kansikin, you can't lose with bOObs! :D

Liekö kansikuva peräisin samasta kynästä kuin useimmat Skylarkin levyjen kannet? Jälki näyttää varsin identtiseltä...

[WildFire]

Jaksa tällekään vielä omaa threadia tehdä. Mutta Rhapsody (of Fire) on siis palannut ja maaliskuussa tulee uusi lätty.

Italian symphonic metal masters RHAPSODY OF FIRE will release their new album, "The Frozen Tears Of Angels", on March 5, 2010 via Nuclear Blast Records. The CD was produced by Luca Turilli and Alex Staropoli and it was mixed and mastered by Sascha Paeth at the Gate Studio (AVANTASIA, EPICA) in Wolfsburg, Germany.

Commented the band: "We are finally proud to announce to the world that RHAPSODY OF FIRE are stronger than ever and finally ready for their glorious comeback!

"We just signed a worldwide-level agreement with the legendary label Nuclear Blast, at this time the greatest choice we could have ever done. Wonderful people, a great business vision and the best organization possible, for a relationship that can be anything else but successful for the years to come.

"In the last months, we worked very hard and now all we can say is that a great new album, a real masterpiece of power/speed/symphonic metal, is finally ready!

"This is not just a new album for us, but pure emotion carved in music. Lyrically, it's based on the third chapter of 'The Dark Secret Saga' and the long journey of five bravehearts to the frozen northern lands at the unexplored borders of the known world in order to find a way to stop the demonknight's prophecy. This album and its music will underline the feelings, hopes and fear of the main characters in this new epic adventure. All the drama of this new part of the saga will be as always enchanted by the soundtrack oriented orchestral arrangements and the majesty of opera choirs, real trademark of RHAPSODY OF FIRE's music, but surely this album will sound more powerful, speed- and guitar-oriented than in the recent past, in order to underline the dark and romantic rage of the lyrics too. Every song will have its own character, as you will be able to fly with the angels of the crystal realms through the cold skies of the north on the notes of hit songs like 'Sea Of Fate' (song written for the first time together by Luca Turilli, Alex Staropoli and Fabio Lione), 'Raging Starfire' or 'The Frozen Tears Of Angels', and at the same time you will have a taste of the angels' holy rage listening to 'Reign Of Terror', real gem of this new production. The energy of more extreme metal applied to positive lyrics hymning to the victory of hope, truth and respect over the inner demons lying in the depths of our conscience for a unique contrast never heard before and that made us really excited while composing this song.

"This new CD will include a great-looking cover artwork, created this time by a new and incredibly talented artist able to turn the drama of our fantasy world into a serious, cinematic and realistic representation, and a complete booklet including all the details of the saga's new chapter.

"The album will be released as a special limited deluxe digipak (first edition), including two bonus tracks and an incredible 32-pages booklet, as well as a standard jewelcase and, of course, on vinyl.

"We are looking forward to inviting you to the unexplored snowy and icy majestic landscapes of the north, that mystical dark frozen world where even the tears of our beloved angels can't be anything else but frozen!”

[Bullroarer]

^Hienoa, hienoa! Edellisestä levystä, varsin mainiosta Triumph Or Agonysta onkin jo yli kolme vuotta aikaa. Tuo maininta, että uusi levy olisi kitaravetoisempi ja nopeampi, nostaa odotuksia entisestään. Ja tuo albumin nimi on taas niin rhapsodya että...

[LorenzoGarbanzo]

Olen sanaton. Tulihan se sieltä, saatana.

[Jussi]

Kas, vähän yllättäenkin kuuntelin eilen työreissulla ajellessani pitkästä, pitkästä aikaa Legendary Talesia ja pohdin miten sen kepeys ja orgaanisuus hakkaa aina suht biisittömät kaksi uusinta levyään. Sama se Christopher Leelle ja oikeille suurorkestereille. Tiivis kokonaisuus on se, fillereitä ei juurikaan ole ja Lord Of The Thunder paras biisi. Ykkönen discografiasta on silti aina ollut Dawn Of Victory, saa tehdä ihmeitä tämä uusi jos sen ylittää.

Nyt heillä on ainakin eri luokan yhtiö kuin Limb Music ennen, saati tämä melkein kohtalokseen koitunut DeMaion Magic Circle (jerk) Music.

[ts]

Minä ainakin olen tosi skeptinen tuota uutta Rhapsodyä kohtaan... Taino mistä sitä tietää, ehkä italian kaverit vielä osaavat yllättää. Neljä ekaa levyä on tiukkaa settiä, kaksi ekaa jopa klassikoita omissa kirjoissa. Mutta sitten meni pojilta vähän vellit sekaisin ja oli ties mitä kuoroa ja juontajaa ja jäi ne biisit tekemättä.

[Mr Rami]

Hieno homma että Rhapsody pukkaa uutta levyä. Itse olen sitä mieltä, että Triumph or Agonylla Rhapsody käänsi kelkkansa parempaan suuntaan, muutaman sekavamman sillisalaatin jälkeen. Onhan silläkin omat puutteensa, mutta kokonaisuus toimii imo varsin hyvin.

Legendary Tales on tosiaan hieno ja ennen kaikkea koherentti pläjäys äärimmäisen toimivaa melodista heviä ja kyllä Symphony of Enchanted Landskin on ihan toimiva kokonaisuus.

[mape]

Tuolla jo biisilistaa ja kansikin, you can't lose with bOObs!

Liekö kansikuva peräisin samasta kynästä kuin useimmat Skylarkin levyjen kannet? Jälki näyttää varsin identtiseltä...

Ei ole. Heavenlyn ja monen Kamelot-kansikuvan takana oleva mies on Derek Gores. Skylark puolestaan on käyttänyt valmistaidetta Luis Royon arkistoista, kuten Underground Symphonyllä oli tapana.

Kuuntelin eilen tuon Heavenlyn uutukaisen sellaiset 6-7- kertaa. Ei se nyt kovin pöljältä kuulostanut, joskaan ei nyt mitään riemunkiljahduksiakaan aikaan saanut.

[Stårmbringer]

Loistava genren edustaja Brasiliasta Aquaria! Angra fanit varmasti pitävät.

http://www.myspace.com/aquarialuxband

[mape]

Edelliseen viitaten: todellakin. Aquarian "Shambalan" kuuntelemalla selviää aika nopeasti, miksi Revolution Renaissancen kakkoslevy kuulostaa siltä kuin kuulostaa. Molemmissa vaikuttavan rumpali Bruno Agran orkestraatiot ovat aika esillä kummassakin. "Luxaeternaa" en ole vielä kuullut, mutta postipoikaa odotellaan...

[Gurney Halleck]

Mulla vaan tökkii Lione lujasti. Mies ei varsinaisesti ole huono laulaja, mutta jostain syystä herran ääni ärsyttää.

Mulla ei töki, mutta ymmärrän pointin hyvin. Esimerkiksi Vision Divinen kohdalla Lione ei onnistu nostamaan bändiä seuraavalle tasolle. Rhapsodyn kohdalla mielestäni Lionen vokaalit toimivat hyvin (luultavasti koska mies on ekasta albumista asti laulanut), enkä usko että vokaalistia vaihtamalla saataisiin positiivista muutosta aikaiseksi (pitkäaikaisen fanin mielipide siis).

Lauloihan se Vision Divinenkin ekoilla, tyyppi vain "palasi takaisin" bändiin.
Pakko kyllä sanoa että Michael Luppi oli helvetisti parempi, kerrankin italo-vokalisti jolla_ei_ollut pahemmanlaatuinen aksentti. On ehkä omasta mielestäni paras Italialainen hevilaulaja mitä on tullut kuultua, kannattaa tutustua miehen nykyiseen bändiin Killing Touchiin
Sinänsä biisimateriaali ei ole hirveän erikoista mutta keskitasoa parempi ja Luppi tosiaan tekee tästä astetta mielenkiintoisempaa.

[Triskal]

Aah. Heavenlyn tulevan levyn Lost in your eyes ja Ashen paradise löytyvät tuubista. Ei ainakaan tänne ole pettymystä tulossa: http://www.youtube.com/watch?v=Aj9Y9modntM

"Illuumiinaatii! You've come to take controool..."

Kun nyt on Rhapsodysta puhuttu (hauskaa kun kaikki kapinoi "of firea" vastaan, se on Rhapsody ja sillä sipuli), niin nostanpa esille minusta harvinaisen hienon ja toimivan levyn, joka on jäänyt aika vähälle huomiolle, eli Rain of a Thousand Flames. Oli kyseessä melkein bändi kuin bändi, niin minua kiehtoo se, että bändi tekee musiikkia joka poikkeaa odotuksista. RoaTF:llä on paitsi nopein Rhapsody-biisi, niin taitaapa olla myös progein Rhapsody-biisi. Tarttee tosin koputtaa puuta; Power of the Dragonflame taisi olla viimeinen Rhapsody-levy, joka sai minulta todellista huomiota.

Jäi huomaamatta onko topicissa jo tullut esille herra Turilli itse omine sooloprojekteineen. Kings of the Nordic Twilight kuulosti aikanaan vähän halparhapsodylta, mutta se taisi olla asennetta. Olen ottanut nimittäin kyseistä levyä välillä taas kuunteluun viime aikoina ja monet koukkumelodiat ja musiikilliset muistot löysivät siinä oikeisiin kohtiin. "Ai niin tää oli tää biisi jossa oli tää killerikertsi."

Oma lukunsa on sitten vielä Prophet of the Last Eclipse, joka osuu minun kohdallani juuri nappiin, eli avaruusheviä, power metallia ja teknosyntikoita. Kertakaikkiaan. Ja Olaf Hayer on kyllä ukkeli paikallaan.

[clairvoyant]

Jäi huomaamatta onko topicissa jo tullut esille herra Turilli itse omine sooloprojekteineen. Kings of the Nordic Twilight kuulosti aikanaan vähän halparhapsodylta, mutta se taisi olla asennetta. Olen ottanut nimittäin kyseistä levyä välillä taas kuunteluun viime aikoina ja monet koukkumelodiat ja musiikilliset muistot löysivät siinä oikeisiin kohtiin. "Ai niin tää oli tää biisi jossa oli tää killerikertsi."

Oma lukunsa on sitten vielä Prophet of the Last Eclipse, joka osuu minun kohdallani juuri nappiin, eli avaruusheviä, power metallia ja teknosyntikoita. Kertakaikkiaan. Ja Olaf Hayer on kyllä ukkeli paikallaan.

Joo, Lusan soololevythän on kyllä noin kokonaisuuksina vahvempia kuin Rhapsodyn levyt - fillerit paljon harvemmassa. Eikä ne hittibiisit niinkuin vaikka Rider of the Astral Fire juuri jää Rhapsodyn parhaista jälkeen. Myös maestron paras eeposkappale löytyy soololevyltä, nimittäin King of the Nordic Twilight (vai oliko se Kings). Melko herr-kullista melodiaa toisensa perään koko 10+ minuutin mitaltaan.

Iso miinus tulee kylläkin siitä ettei Olaf Hayer lausu läheskään niin hassusti englantia kuin Fabio . Suosikkini jälkimmäisen puhevikarepertuaarissa on h-kirjainten poistiputtelu, heroes -> iiirous, naurattaa joka kerta .

[Mr Rami]

Turilaan soolot ovat tosiaan vähintään kelvollisia, suurimmaksi osaksi oikein hyviäkin. Meininki on suoraviivaisempaa kuin Rhapsodyn myöhemmät levyt ja sitämyöten musiikillisesti koherentimpia kokonaisuuksia. Tämä kai on ollut Turillin tarkoituskin. Vaikka sieltä selvästi kuulee Rhapsodyn kaikuja, omaa tunnistettavaa soundia on riittävästi.

King of the Nordic Twilight ja Prophet of the Last Eclipse olivat ilmestyessään kovaa kamaa, mutta en ole niitä nyt muutamaan vuoteen kuunnellut kertaakaan. Tai nooh, taisin itse asiassa kertaalleen viime talvena/keväänä tuon debyytin kuunnella. Muistaakseni totesin itselleni, että on paljon tarttuvampaa tavaraa mitä muistinkaan.

The Infinite Wonders of Creation eroaa noista edellisistä imo varsin paljon, vaikka samalla musiikillisella tatamilla teutaroikin. Soundipuoli ja biisinkirjoitus on minusta kehittynyt selvästi, muuttunut jotenkin aikuisemmaksi. Mistään lussahtaneesta muniinpuhaltelusta ei kuitenkaan ole suinkaan kyse. Taatun laadukasta A-luokan melodista heviä, minusta paras Turillin soololevyistä.

Luca Turilli's Dreamquestin Lost Horizons hyvä myöskin, vaikka ei niin uutta ja ihmeellistä tarjoa, mitä markkinamiehet levyn ilmestymisen alla muistaakseni hehkuttivat. Hiukkasen epätasainen kokonaisuus, mutta levyn paremmat biisit todella tarttuvaa kamaa.