2.päivä/2009

[Nostromo]

Firewind oli saatanan kova.

Sabatonista olen katkera, en varmaan koskaan bändiä näe. Tuskassa ei koskaan ole bändien aikataulut vaihtuneet joten eihän tuollaista nytkään osannut odottaa. Mukavaa La himassa kaiken ollessa vielä kesken lukea 14.50 että Saba aloittaa 15.15 ...

Ja olin tähdännyt että olisin n. 16.00 paikoilla. Ja tuo siirto vielä jonkin sikapaskan jenkkibändin takia josta varmaan kukaan ei ollut edes koskaan kuullut.

[Estranged]

Gama Bomb avasi lauantain ihan mallikkaasti old school thrashillään, jossa ei kaasujalkaa säästelty. Bändi ei silti tuntunut olevan ihan omiaan päälavalla vaan teltassa olisi toiminut paremmin.

Deatchain ei ollut otollista möykkää hienoisen jysärin vaivaamalle pääkopalle, joten neljän biisin jälkeen jälleen teltanvaihto.

Dauntlessia en kyennyt seuraamaan edes yhtä kokonaista biisiä.

Sabaton tuuttasi yllättävän tanakalla soundilla ja volyymi oli liikaa rapulaiselle mielelle, joten parin biisin jälkeen täytyi vetäytyä alueen perälle asti. Hyvin sinnekin asti kuului ja ukkojen lavashow oli viihdyttävää seurattavaa, päivän paras veto.

Jon Olivan fyysinen lavapreesens tuli minulle yllätyksenä, mutta karisma ja ääni edelleen toimii. Profane Omen taisi toisella lavalla kerätä paljon suuremman yleisön, mutta hyvän päälle ymmärtävä, harmittavan vähälukuinen mutta sitäkin asiantuntevampi kuulijakunta sai seurattavakseen laadukkaan keikan. Materiaalissa olisi taatusti riittänyt resursseja pidempään kuin nihkeään kolmen vartin settiin.

Facelessista jäi päälavalla kovin kolkko kuva mitä alueen perältä keikkaa seurasin. Kirjaimellisesti siis turhan kasvottomaksi jäänyt orkesteri olisi selkeästi kuulunut telttalavalle. Kaiken kukkuraksi bändi veti ainoastaan 3 varttia, siinä missä soittoaikaa oli buukattu kokonainen tunti, tuo ylimääräinen vartti olisi mainiosti kelvannut vaikka JOP:lle.

Evilen persoonaton kierrätysrässi piisasi jo kolmen biisin jälkeen.

Korpiklaanin humppa sen sijaan sopi Tuskan telttalavalle kuin Rölli metsään. Biisien provosoivat teemat tekivät tehtävänsä ja hyvin pian olotila oli saatettu asianmukaisella nestetankkauksella viimein voiton puolelle. Bändi on sen verran kovassa nosteessa, että olisi taatusti tervetullut esiintyjävieras myös ensi vuonna, miksipä ei jopa jokavuotiseksi maskotiksi.

Amorphis veti perushyvän rutiinikeikan ja täytti jälleen tonttinsa näissä kemuissa.

Firewindiä tuli seurattua melkein eturivistä ja kyllä kelpasi. Erittäin mallikas keikka ja kisajuoma maistui.

Suicidal Tendenciesin aikana tuli taas oltua jo aika tuiskeessa, joten keikasta ei kovin tarkkoja muistikuvia, mutta eiköhän se ihan hyvä ollut. Ajauduin heti alusta melkein eturiviin, joten viikonlopun isoin pitti jäi tyystin todistamatta.

[Tintti]

Lauantai oli kokonaisuutena kovin päivä, vaikka mustsee osastoa ei itselle ollutkaan kuin Pestilence. Gama Bomb ryöpytti kyllä vähän nuutuneen miehen päivän mainiosti käyntiin. Eihän tuo nyt musiikillisesti Anthraxien, Municipal Wasten jne. tasolle yllä, mutta kovan festarikeikan ja pitin saivat kyllä aikaiseksi.

Dauntlessia kävin vähän toteamassa, mutta ei oikein itselle pudonnut, hyvänoloinen livebändi kyllä. Sitten Sabaton, joka oli ihan viihdyttävä. Hyvät biisivalinnat ja aikas protason esiintyminen. Tuskinpa jaksaisin klubille mennä katsomaan, mutta tulipa nyt livenä viimein nähtyä.

JOP oli kyllä pirun koskettava ja pätevä, ei kuitenkaan saanut minua sentään kyyneliin liikuttumaan kuten joitain. The Faceless oli odotetun kova, etenkin tokan levyn biisit käyvät kunnon soitinrunkkauksesta. Ainoastaan välispiikit olivat varsin vaivaannuttavia. Lisäksi näin kovana päivänä harmitti käyttämättä jäänyt 15min soittoajasta. Todella kova kiinnitys silti.

Evile ei tosiaan ollut lähtenyt pyörää uudelleen keksimään, mutta se mitä tehtiin tehtiin kyllä melkoisella antaumuksella. Pätevää menoa siis, mutta kyllähän nuo biisit on jo tullut jokuseen kertaan kuultua. Amorphista en itse ollut nähnyt hetkeen, joten menimme sitä väijymään. Varsin laiskalta vaikutti kuitenkin meno, joten n.30min pällistelyn jälkeen valmistautumaan henkisesti Pestilenceen. Ja kyllä meinaan kannatti! Koetin pitää odotukseni varovaisen optimistisina, mutta ne kyllä ylittyivät silti melkoisesti. Bändi oli todella tiukassa iskussa ja pitkin uraa leikannut biisilista toimi kuin häkä. Todella mainio. Vikana sitten ST, jota odotin lievällä mielenkiinnolla, kuitenkin paria levyä olen diggaillut. Eipä ollut kuitenkaan mitään käsitystä että bändi on noin huikeassa livekunnossa! Etenkin rytmiryhmän työskentely sai monta ihastunutta nyökkäystä aikaiseksi. Tulipa jammailtua tosissaan, aivan loistavan hyvän tuulen saanut lopetus päivälle.

[hyrrä]

Muistaisikohan joku Suicidalin musiikkiesityksen biisikulkua?

[Nicholas]

Suhteellisen pitkästä kokemuksesta huolimatta tein klassisen virheen ja aloitin aamun väkevillä, joten paljon jäi näkemättä.

Sabaton oli kyllä kova. Biisejä en ennestään tuntenut, mutta täytyypä ottaa haltuun. Yksi kuulosti aivan Nightwishin Wishmasterilta.

Jon Oliva oli uskomattoman hyvä ja herra itse tuntui olevan huomattavasti paremmalla päällä kuin alkukesästä Sweden Rockissa. Keikka olisi vain voinut olla paljon pidempi.

Kovasti odottamani Pestilence meni hieman ohi, sillä piti etsiä kadonneita ja Suikkareita katsoin muutaman rallin, kunnes infernaalinen humalatila alkoi ottaa voittoa.

Perhana ja ostamani Tuska - kortsutkin katosi.

[Ekan kiven heittäjä]

Kovasti odottamani Pestilence meni hieman ohi, sillä piti etsiä kadonneita

Minä taas kadotin tahallani kaikki keskittyäkseni tähän liki 20 vuotta odotettuun keikkaan. Enkä pettynyt. Kyynel vierähti, kuinkas muutenkaan kuin Land Of Tearsin kohdalla.

[metallisti]

Deathchainiin jo osalistuttiin, mutta settilista ei ollut makuuni - uusi kama ei oikein livenä toimi niin hyvin kuin vanhat parhaimmistot, joita ei juuri kuultu (napalm satan ei ole imo huippubiisi).

Jaa, no tuli sieltä Napalm Satanin lisäksi ainakin Graveyard Witchery, Panzer Holocaust ja Deathrash Legions, jotka kaikki ovat vanhaa parhaimmistoa. Eli miten niin "ei juuri kuultu"...

Suosikkeihini kun kuuluu esitettyjen Lepra Lordin ja Serpent of the Deepin lisäksi Carnal Damage, Carrier of pestilence ja Cult of Death. No okei, legions on jees kertsin takia Siis ne "rytmikkäät" biisit.

[metallisti]

Pestilence oli vitun hyvä! Olin aivan fiiliksissä koko keikan. Täydellinen settilista ja ihan pirun hyvä meininki! Tämän vuoden Tuskan kovin keikka ja menee kaikkien aikojen Tuska-keikkojen listallakin korkealle. Keikan kovuudesta kertoo jotain se, että normaalisti meikäläinen ei juuri pittaile, mutta nyt oli ihan pakko osallistua! Pestilence! Pestilence! Pestilence!

Samat fiilikset täällä! Multa meni pitti-neitsyys tuolla keikalla

[heraklos]

Sabaton oli kyllä kova. Biisejä en ennestään tuntenut, mutta täytyypä ottaa haltuun. Yksi kuulosti aivan Nightwishin Wishmasterilta.

Tarkoittanet biisiä Attero Dominatus.

[Nicholas]

Kovasti odottamani Pestilence meni hieman ohi, sillä piti etsiä kadonneita

Minä taas kadotin tahallani kaikki keskittyäkseni tähän liki 20 vuotta odotettuun keikkaan. Enkä pettynyt. Kyynel vierähti, kuinkas muutenkaan kuin Land Of Tearsin kohdalla.

Olisinpa minä ollut yhtä fiksu! Jos tästä jotain oppisi.

[Germaniac]

Lauantai-iltapäivänähän se jessebussi taas ilmestyi suihkulähteen viereen.

Tarjoilivatko kahvia ja pullaa? Kyllä mulle ainakin kelpaisi!

[Leprosy]

Muistaisikohan joku Suicidalin musiikkiesityksen biisikulkua?

Toivottavasti. Sen verran hurmoksessa tuli oltua, että ainoa mitä biisijärjestyksestä muistan on että keikka alkoi You Can't Bring Me Downilla ja loppui Pledge Your Allegianceen. Välissä tuli ainakin (in no particular order) Possessed to Skate, Send Me Your Money, I Saw Your Mommy, Feel like shit... deja-vu, Se Uus Biisi ja How Will I Laugh Tomorrow. Jotain transsimaisesta katharsis-tilasta keikan johdosta kertonee myös se, että en oikeasti muista tuliko Institutionalized tai Join the Army jossain vaiheessa. Luultavasti, mutta ei pysty muistamaan. Ennen keikkaa muuten ajattelin että näinköhän sitä enää kunto kestää sirkkeliä tällä iällä ja ajattelin ihan vaan fiilistellä ja seurata showta, mutta ekan biisin intron kuullessa jalat ottivat jostain syystä ohjat omiin käsiinsä (?) ja juoksin Sue-teltan liepeiltä varmaankin henk. koht. ~satasen ennätysajassa suoraan sinne kolmannen rivin tienoille, ja loppukeikka sitten ympyrää vastapäivään juostessa ja moshatessa. SxTx antaa nähtävästi supervoimia, mutta olipahan taas vittu keikka!!! Olin kieltämättä kohtuu pettynyt kun kuulin Tavastian keikan peruuntumisesta ja siirrosta Tuskaan, mutta eipä tuo viime lauantaina haitannut pätkääkään.

Että kiitos vaan sille mikä ihme bändi olikaan mikä päätti peruuttaa oman vetonsa.

[Makal]

Ei tullut kumpaakaan noista mainitsemastasi biiseistä. Nämä ST ainakin soitti:

You Can't Bring Me Down
Cyco Vision
Subliminal
War inside my Head
Possessed to skate
uus biisi
Send Me Your Money
Feel like shit... deja-vu
I Shot Reagan
I Saw Your Mommy
How Will I Laugh Tomorrow
Pledge Your Allegiance

Oli muuten todella hyvä keikka. Itselläni ei ollut mitään hajua ST:n keikkakunnosta, mutta toimi aivan loistavasti. Toivottavasti tulevat vaikka tavastialle pian.

Pestilence oli myös hyvä, mutta jotenkin keikka lähti kunnolla käyntiin vasta Mind Reflectionsin kohdalla.

Jon Oliva olikin sitten loistava. Setti nyt oli aivan liian lyhyt joten toivottavasti saapuu vielä uudestaan Suomeen.

[TheFourthHorseman]

Sabatonista jotain. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt, koska levyltä tätä bändiä ei pitkään pysty kuuntelemaan. Helvetin hyvällä asenteella vetävät ja varsinkin laulaja on niin esiintyjä henkeen ja vereen kuin vain olla ja voi, tuntuu olevan setti aika hyvin hallussa kun kädet viuhuvat juuri silloin kuin pitääkin. Hyvä meininki tosiaan ja pyrot nostivat tunnelmaa nekin.
Tämä sotateema ei vain sovi bändille. Ei sotametallia oikeasti voi soittaa tämmöisellä nightwishstratovarius-soundilla ja tyylillä. Jos laulaisivat lohikäärmeistä niin saattaisin pitää enemmän, mutta kun sota ei kuulosta tippaakaan tältä, vaan Bolt Throwerilta ja Hail of Bulletsilta.

[Helvetius]

Pestilence osui ja upposi! Lähes kaksi vuosikymmentä diggailua takana ja täytti odotukset. Tosin keikkaa tuli seurattua fiiliksissä nostalgia-lasien läpi. Pittiin nyt en sentään lähtenyt, mutta nyrkki nousi ilmaan, mikä on jo itseltäni aika hyvin.

[Eekenator]

Pestilence oli tosiaan varsin kiva, en ollut aiemmin kuullut juuri mitään yhtyeeltä mutta hyvin upposi. Meno oli loistava, varsinkin pitti.

[unleasher]

Joo, makee pitti hei! Ja wall of deathii oli sit kans kanssa niin että rytäjäs!

Vittu mitä urpoja...

[Eekenator]

Joo, makee pitti hei! Ja wall of deathii oli sit kans kanssa niin että rytäjäs!

Vittu mitä urpoja...

Just.

[kalleppi]

LA:
Gama Bomb alotti päivän kyllä pontevalla tavalla, oli oikeastaan kovempi kun odotin. Kunnon thrash riffejä tuli pilvin pimein ja homma ei tylsistyttäny missään vaiheessa. Aivan käsittämätön circle pit oli, kun ottaa huomioon että ei mikää tunnetuin bändi ja päivän ajankohta. Nautin kyllä erittäin paljon keikasta.. Zombie Brewn aikana sinne circle pitiin tie vei.. ja homma oli sen jälkeen ohi. Olisi sitä kauemminkin jaksanut kuunnella.

The Faceless herätti jokseenkin kiinnostusta, varsinkin Oppressor-tyyliset vingautusriffit. Lavamaneerit sen sijaan oli "välillä" aika naurettavat.. täysmetalcore.

Evile oli bändi mikä sai periaatteessa paikan päälle, olisi saanut jo yksin mutta Gama Bombia ja Pestilenceä oli vielä päälle. Bändiä on tullut jo ekasta All Hallows Eve EP:stä asti joten jonkinlaiseksi fanipojaksi voisi itteään tituulerata. Bändi veti perkeleen kovan keikan, ei mitään moitittavaa. Kokonaisuutena Tuskan paras keikka sanokoon muut mitä sanoo. Killers From The Deepiä kyllä jäi kaipaamaan loppuun mutta Lokakuulla sitten Amon Amarthin lämppärinä.. ja paitojen kera toivottavasti sillä kertoo.

Pestilence oli sitten seuraava kiinnostava bändi. Pientä jännitystä oli kyllä kun LOTD veti niin yhdentekevän keikan edellisenä päivänä samalla lavalla. Mutta Pestilence pisti häpeämään sellasta ajatuskatkosta, vetivät juuri niin kovan keikan kun heiltä odottikin. Settilista oli kattaus bändin jokaista levyä, ja Out Of The Body oli todellakin kehon ulkopuolinen veto, ei sellasia tunnetiloja mikään biisi ole keikalla vielä saanut aikaan. Mahtava lopetus mahtavalle keikalle. Toki aina voi valittaa Dehydrated, Deify Thy Masterin tahi Stigmatizedin puutosta, mutta kova keikka oli ilman niitäkin.

Suicidal Tendencies pisti kyllä yleisön pähkinöiksi mitä kattoin. Ja mikäs siinä, viihdyttävää meininkiä. Ei vaan koskaan ole mielenkiintoa herättänyt bändi.. ja siitä kesken sitten levyostoksien kautta Nosturiin.

Loppujen lopuksi siis bändit mitä sinne tulikin kattomaan vakuutti ja kovasti. The Faceless piäni yllättäjä.

[Jussi]

Tjoo, mukava reissu oli taasen Tuska #9:kin. 1. (ei tullut katsottua oikeastaan mitään, Ensiferumia kuuli teltan reunamilla istuskellessamme) ja 3. päivää on mitäänsanomattoman esiintyjäkaartin puolesta turhaa juuri kommentoidakaan.

Perinteisen leppoisaa aurinko paistaa > Academican lisä-läävöittämistä (jos mahdollista) > mäkkärin shittipurilaisia mukaan > liikaa rahaa alkoholiin > puistoon (sillä erotuksella, ettei sieltä ollut tätä la lukuunottamatta oikein mikään kiire alueelle) -kaavaa noudattamalla tuli taas kerran toimittua.

Propsit muuten tällaiselle Leonardo-drinkki/luonassalaattipaikalle asemaa vastapäätä. Onhan se nyt saatana ettei yöjunan ja paniniaamiaisen jälkeen Sport's Academy-perinne tarjoa olutta kuin VASTA klo 10:00 eteenpäin, mutta täältäpä sai ihmisten aikaan ysiltä
Tässä samassa palkintojenjakotilaisuudessa voisin kiittää myös Sling Inin hlökuntaa asiallisesta suhtautumisesta, vaikka tunnissa 5 hyvin uponnutta ja maistuvaa jäämoskadrinkkiään juopaistuani tukin wc:n lavuaarinsa... enpä ole yhtä hyvää palvelua portsarilta ikinä saanutkaan: pahoiteltuani asiaa toivotti vielä tervetulleeksi seuraavana päivänä (la) uudestaan! Luullakseni jopa ilman ironiaa. Vaikka RATT-paitani keräsikin ihmeellisen paljon positiivista huomiota, ei pian myöhemmin Tavastian nurkalla hostellia kohti huojuessani enää oikein kiinnostanut kun joku hyppäsi olkapäälle kirkumaan Round And Roundia -huolimatta että lepeä olikin jäänyt vauhdista vähän hihalle.

Sabaton pakotti tosiaan jo aikaisin alueelle, kiitettävän monesta lähteestä siitä sai pe yön jälkeen kuulla ilman intternettiäkin. Keikka nyt ei mennyt ekan nähdyn SOA '07:n edelle vaikka todella hyvän uusimman levyn biisejä onkin matkassa, mutta yhtä upeaa oli meno kuin Jalometalli Winterfestissä helmikuussa. Päälavan näkyvyyden aiheuttama lisähuomio oli myös mainiota, eihän tuosta olisi tullut mitään jos jommankumman telttalavan reunamat olisivat olleet Insomnium- (tai Korpiklaani)-täynnä. Kuten Icelle sanoinkin taaempana käydessäni, bändillä on nyt kaikki ohjat: tehdä vain hyviä (vieläkin parempia) levyjä niin meillä on Sabatonissa 2000-luvun Iron Maiden.

Brodén & co. ei ehtinyt edes suorittaa kumarrustaan loppuun kun nappasin viinileili-reppuni ja aloitin 200 m ME-juoksun Sue-stagelle, loikkien parinkin tiellä istuvan ihmisryhmän yli suorastaan supermariomaisesti ja nousukänässä vielä yllättävän fiksusti sieltä 'vasemman kautta', bajamajapuolelta kiertäen = vähemmän väkeä edessä. ja eikun suoraan 2. riviin kun jo soittelivat City Beneath The Surfacen introa. Sitten mahtavan Sirens-version alkaessa oli jo tullut huomattua miten oikeastaan kaikki teltan etualalla olijat arvostivat näkemäämme viimeiseen saakka, viereinen jannukin oli kuulemma espanjasta tullut JOP:in takia tänne ja oikeanpuolimmainen märisi paikoin jopa enemmän kuin minä.

Tuota Tonight He Grins Againia mie vain yritin viime hetkiin huutaa, toivoa ja anella; mutta siinäpä sitä sitten Believekin paikkasi setin vaikuttavimpana aikana sen sijaan. Enpä muista moista keikkaa kenties koskaan olleenkaan, tai ainakin hyvin harvoin. Kaveritkin vittuilivat melkein ääneni menettäneenä, että "olikos se itkettävän huono?". Höhö, en sentään ollut ainoa, eräitäkin taaksepäin vilkaistessani ja tuota (tosiaan todella asiallista) Ilta-Sanomien arviota lukiessani. Tonight He Grins Again olisi kyllä varmaan pistänyt ihan rikki, katsokaan tuosta miten helppo on kuvitella tuon tulleen noiden parin aiemmin postatun yhtä hyvälaatuisen perään samaisella stagellamme. PERKELE, vain 3 ja puoli minuuttia lisää, olisiko se nyt maailmaa kaatanut, stana. No, jospa saisi vielä joskus maailmassa nähdä lisää. Kuulemma bändin keikkapalkkiot ovat olleet alakantissa ja oikeaoppisesti yleisön viihtyvyyden tähden näinkin paljon Savatagea ovat kaikki saaneet nyt vuoden sisään. Olisikohan 'TAGE-Reunion jopa tuloillaan, nähtyään (epäilemättä kaikkialla) vastaanoton hartauden?

Muhkea maestro ei tarvinnut kuin pienen virneen paholaismaiselta näyttämiseen ja Matt LaPorte oli vieläkin isompi guru Criss Olivan riffien & liidien kanssa. Melkoisella suvereniteetilla veti. Jonin ääni oli tosiaan mainiossa vireessä, voittaen selkeästi pari vkoa aiemmin katsotut Hollannin vastaavat ja kuulemma flunssaisen Sweden Rockinkin (te perhanat saitte vain yllämainitun & Houndsin!). 4 viimeistä biisiä vielä sellaista huikeutta että vieläkin hymyilyttää. Mutta kuten noistakin kahdesta Tuskan joutube-pätkästä kuulee, niin kyllähän siellä meteliä mölistiin. Omalta kirkumiselta ei vain joka lyriikanpätkässä huomannut kuinka hyvin Oliva itse pisteli menemään (ja paikoin monotteli oikuttelevaa rolandiaan).

Mie en olisi kyllästynyt pätkääkään, vaikka olisi ollut kolmetuntinenkin tuo keikka. Tuon (ja aina mainion Sabatonin) jälkeen ei vain mikään oikein tuntunut miltään, Amorphisin nyt tsekkaa mielellään joka kerta, ja hyvähän tuo oli. Mutta kenties Tero voisi kertoa, olinko mie siinä koko ajan, kun settilistaa katsellessani huomaan muistavani yllättävän vähän Amo-vedosta? No, lukuisilla muilla festeilla uudestaan Sammon fiilistelyä, The Smoken huikeutta & toivottavasti Black Winter Day ei soi niilläkään.

Piru vain, kun Firewindin ekan biisin (joka osoittautui parhaaksi Head Up High:kseen) aikaan oli pakko olla viereisessä bajamajassa kusella. Niin ei sitä sen sitten tullutkaan kreikkalaisten kohdalla kuin (mukavan täydehkön!) teltan sivulta vähän sinnepäin enää tsekattua.

ST:kin jäi JOP:n aiheuttaman leijunnan jalkoihin. Vaarallista tuollainen, sitähän olisi missannut mielellään vaikka minkä, onneksi ei ollut mitään tuon parempaa tarjollakaan enää loppuillasta.

Makuukopissa oli sunnuntaina muuten 31 astetta lämpsäkkää hypätä Volbeatin (kiesus miten tylsä bändi livenäkin) jälkeen pohjoisen suuntaan. Kummallinen japsimökä tasaisine "iiiiiiiiiiii"-huutoineen ja MDB:n surkuhupaisa "MÖÖÖÖÖ"-löntystely tekivät siitä päivästä kyllä festien huonoimman koskaan. Suunta voi olla vain ylöspäin!

[Deathrace King]

Ennen keikkaa muuten ajattelin että näinköhän sitä enää kunto kestää sirkkeliä tällä iällä ja ajattelin ihan vaan fiilistellä ja seurata showta, mutta ekan biisin intron kuullessa jalat ottivat jostain syystä ohjat omiin käsiinsä (?) ja juoksin Sue-teltan liepeiltä varmaankin henk. koht. ~satasen ennätysajassa suoraan sinne kolmannen rivin tienoille, ja loppukeikka sitten ympyrää vastapäivään juostessa ja moshatessa. SxTx antaa nähtävästi supervoimia, mutta olipahan taas vittu keikka!!!

Tuolla iällä? Haha! Jäbällä on halutessaan aikaa pitata vielä seuraavat 20 vuotta, ei se ole kuin asenteesta(ja tietysti musasta) kiinni Eräskin T.T.(ei niin nuori poika enää) näkyi olevan vitun fiiliksissä pittaamassa ja suuteli mua yllättäen silmään kesken meininkin

Mutta siis mahtava keikka ja kantsi hommata la lippu pelkästään Suikkareiden takia.

[Spunkmeyer]

Lauantai oli paras päivä.

Gama Bombia tuli kuunneltua vain puoli biisiä ja nekin matkalla kohti Sue-lavaa, mutta hyvältä se vaikutti. Paremmissa olosuhteissa olisin seurannut koko keikan.

Deathchainin näin kai kuudennen kerran. Lienee ennätys mulla. Hyvä keikka tämäkin oli, mutta kahden vuoden takainen Tuska-jatko on silti edelleen paras. No, paljon biisejä tuli Deathrasholocaustilta eli festarikeikka oli onnistunut. Ainoastaan Graveyard Witcherystä en hirveästi perusta.

Sabaton kolmannen kerran. Pelkäsin ennakkoon ettei tämä keikka toisi mitään uutta kahteen edelliseen, mutta olinpahan kerrankin väärässä! PANZERKAMPF! Ja täällä kun on itketty Jon Olivan ja Pestilencen tahtiin, niin itsehän en voinut pidetellä kyyneleitä Cliffs of Gallipolissa. Tämä ei johtunut siitä että olisin odottanut 30 vuotta kuulevani lapsuuden suosikkibiisin, vaan siksi koska biisi on niin pirun tunteellinen ja ammentaa onnistuneesti aiheestaan.
Muuten oli taas kerran hienoa nähdä miten bändi voitti festariyleisön puolelleen. Eturivissä oli Saunassa, joten sinne ei enää tarvinnut yrittää.

Sitten tankattiin ja tsekattiin Profane Omen: ei kiinnostanut. Mentiin katsomaan Olivaa: hyvältä kuulosti. Se "riipivä balladi", oliko nyt Believe, kuulosti itse asiassa pirun kauniilta. Savatageen mun on pitänyt jo vuosia tutustua paremmin, mutten toistaiseksi ole jaksanut. Ehkä joskus.

Sitten Korpiklaani. Mentiin nojaamaan misausaitaan hyvissä ajoin, koska vähän aavistelin että klo 18 lauantaina voisi hyvinkin olla ruuhkaisin mahdollinen aika. Ja olihan se tungos aikamoinen lopulta. Ja sitten se bändikin aloitti lopulta! Sathanas! Oli ehdottomasti kulunut liian pitkä aika edellisestä ja ekasta näkemästäni keikasta (2006-jatko). Nyt kävi niin, että vaikka 45 minuuttiin bändi sai soitettua pelkkää parhautta, tungos oli niin huikea ettei tanssimaan päässyt, mutta jonkinlainen valtava pitti lavan edessä kyllä riehui, mutten sinne uskaltanut mennä koska olisin todennäköisesti saanut turpaan. Bändi oli aivan loistava. Metsämies on yksi Korven kuninkaan parhaista biiseistä joten olin helkkarin iloinen sen tullessa. Syyskuussa uudestaan.

FIREWIND! Tunti soittoaikaa oli jo etukäteen parasta tässä päivässä. Ja mitäs keikkea sieltä tällä kertaa tuli:
Between Heaven and Hell (?)
I Am the Anger
The Fire and the Fury
Destination Forever
Tyranny
Falling to Pieces
Head Up High
Angels Forgive Me
The Silent Code
Maniac
Plus rumpusoolo. Joku muu osannee pistää järjestykseen. Olisi ehkä pitänyt kirjoittaa tämä aiemmin niin itsekin muistaisin. Ei ihan täydellinen setti edes olosuhteisiin nähden (Feast of the Savages olisi ollut mielekkäämpi instrumentaali), mutta mitäs väliä sillä on kun bändi oli joka tapauksessa viikonlopun paras.

ST:tä ei jääty katsomaan, ehkä olisi pitänyt. Ens kerral!