Power metal

[Jussi]

[Tosiaan ne pari ekaakin levyä ovat ajoittain todella hienoja vaikka toteutus ei vielä myöhempien aikojen loistoon ylläkään. Mutta ne kappaleet siellä raakiletoteutuksen alla ovat jo hienosti lupauksia herättäviä, vaikka kolmoslevyn kaltaista megapommia ei niiden perusteella voinutkaan odottaa.

True x 2. Näköjään tuota ei ollut Mapen arvioissa, kuten muistelin mutta se oli sitten onnistunut ennustus täällä foorumin puolella kun totesi tämän To Travel Forevermoren aikaan miten "seuraavalla tyhjenee sitten pajatso".

ns: Ozzy - Symptom Of The Universe (live '82)

[Slobberi]

Ostin tuon Instanzian iTunesista arvosteluhehkutuksen perusteella. Vaikka se oli ihan hyvä sijoitus yhdeksälle eurolle, niin mitään elämää suurempaa en minäkään levyssä kuule.

Kieltämättä vauhdikasta meininkiä on parhaimmillaan todella railakkaasti, ja juuri tuo Ghosts of the Past onnistuu parhaiten. Jotenkin harvinaisen vilpitöntä hyvän mielen musaa. Arvostelussa ollaan oikeilla jäljillä siinä, että kertosäkeet, kuorot ja muut osuvat nappiin. Sävellykset ovat kyllä hyviä myös.

Mutta mihinkään kuninkuusluokkaan tämä bändi ei nykyisillä eväillä nouse, koska A) laulaja ja B) lyriikat.

Laulajasta tulee ulosanniltaan mieleen yläasteen kevätjuhlassa esiintyvä bändi. Kun tulitukea tulee (kuten kertosäkeissä) homma toimii ihan hyvin, mutta muuten laulu on valitettavan vaatimatonta.

Suurempi ongelma ovat sanoitukset. Vaikka tässä genressä harvemmin ollaan sanataiteen mestareita, ja useiden bändien täysin kammottavat tai ainakin kömpelöt lyriikat peittyvät armeliaasti kehnoon ääntämykseen (esim. Rhapsody, nykyinen Shaman), Instanzian kohdalla niitä ei voi sulkea korvistaan. Odotin että Desert Fox olisi ollut pitkänä biisinä levyn eeppinen helmi, mutta ei sitä pysty kuuntelemaan, kiitos sanoitusten. In Africa he became Hitler's favorite man? But in the end he knew he was fighting for the wrong side? "Toteava" laulumelodia pahentaa asiaa. Tämä voisi olla sen saman yläastebändin tuotantoa.

Toiseksi pahin tällä saralla lienee A Genious Who Believes, muuten hyvä biisi. Siinä laulumelodia pelastaa hieman.

Vaikka bändi on arvostelun mukaan Kanadasta, sen englanti on niin kömpelöä, että lyön vetoa jamppojen tulevan ranskankieliseltä alueelta.

Pitää tähän Instanzia-juttuun sen verran kommentoida, että bändillähän ei ole "virallista" laulajaa. Kitaristi Woodbury hoitaa homman debyytillä, mutta "oikea" laulaja on koko ajan hakusessa. Mutta aika hyvin vetää silleen "pakolla" lauletuks, kun ei oikeasti laulaja ole??

Itteeni iski toi debyytti kyllä kympillä.

E: Ja kyllä, jampat ovat ranskankielisiä. Komppaan myös täysin nuo aivan hirveät lyriikat. Jopa minä tekisin parempia

[Metal Heart]

Silverlane!

http://www.myspace.com/silverlanepowermetal

Symphorce/Brainstorm-tyylistä saksalaispoweria, mutta himpun verran raskaammalla otteella.

[Jussi]

Oi helevetti, uutta Serenityä!

Fallen Sanctuary oli itävaltalaisilta sellainen yllätys & todella hyvänä säilynyt teos, että helmikuulle tuli kyllä odotettavaa, limitedinä näemmä. Uskaltaakohan noita sampleja kuunnellakaan?
Kansi on kyllä karski; tulee ihan Dark Moorin & Kivimaetsan Druidin risteymä mieleen.

Austrian symphonic melodic metallers SERENITY will release their third album, "Death & Legacy", on February 25, 2010 via Napalm Records. The CD was produced by Oliver Philipps, Jan Vacik, Thomas Buchberger and Georg Neuhauser and it features guest appearances by Ailyn (SIRENIA), Amanda Somerville (AVANTASIA, EPICA, KISKE/SOMERVILLE) and Charlotte Wessels (DELAIN). The album was mixed and mastered by Jan Vacik at Dreamsound Studios in Munich, Germany. The artwork was created by Stefan Heilemann (LEAVES' EYES, ATROCITY, SONS OF SEASONS) and it "represents the historical based concept dealing with famous characters such as Galileo Galilei, Sir Francis Drake, Marco Polo and many more," acording to the band. "An angel of of death holding the book of time, symbolizing their legacy."

"Death & Legacy" track listing:

01. Set Sail To… (intro)
02. New Horizons
03. The Chevalier
04. Far From Home
05. Heavenly Mission
06. Prayer (interlude)
07. State Of Siege
08. Changing Fate
09. When Canvas Starts To Burn
10. Serenade Of Flames
11. Youngest Of Widows (limited edition only)
12. Below Eastern Skies (interlude)
13. Beyond Desert Sands
14. To India's Shores (limited edition only)
15. Lament (interlude)
16. My Legacy

Commented the band: "SERENITY found the perfect female counterpart to leadsinger Georg Neuhauser for a song called 'The Chevalier' dealing with Giacomo Casanova. Ailyn from famous Norwegian band SIRENIA sings this duet and will also star as a main character in the upcoming SERENITY music video, ready to launch in January. On the album Ailyn is joined by Charlotte Wessels from Dutch band DELAIN and Amanda Somerville, fairly well known for her appearances on AVANTASIA, EPICA, KISKE... All of them have absolutely beautiful voices and bring a new nuance to this all new SERENITY experience."

In other news, SERENITY has announced the addition of bassist Fabio D'Amore (PATHOSRAY, FAIRYLAND) to the group's ranks.

Bassist Simon Holzknecht recently left SERENITY due to personal reasons.

SERENITY's last album, "Fallen Sanctuary", was released in August 2008 via Napalm Records. The CD was mixed by Jacob Hansen (RAUNCHY, INVOCATOR).

SERENITY's debut album, entitled "Words Untold & Dreams Unlived", came out in April 2007.

[tommidt]

Jep, hieno uutinen, että tuo vihdoinkin on tulossa tuo uusin Serenity! Jotain studioklippejähän bändi postaili jo aikoja sitten. Sen jälkeen olikin pidempi tauko, että mitään ei kuulunut. Todella mielenkiinnolla odottelen tuota uutta, edellinen levy oli timanttia.

[Davy Jones]

Hyvät joulut messulaudan power-aktiiveille ja muillekin:

http://www.youtube.com/watch?v=au2UvtYyrSI

[Ice]

Uusi biisi Hibriaa tarjolla bändin Myspacessa, ensikuuntelun perusteella hyvältähän tuo kuulosti.

[meridian]

Gamma Ray kuuluu itsellä sellaisiin bändeihin, joiden kuuntelu on jotenkin vaan jäänyt vähiin.
Heitelkääpäs vinkkejä, mitä levyjä kannattaa ehdottomasti kuunella ja mitä voipi jättää myöhemmäksi.
Kuuntelu alkoi hetki sitten Land of the free:stä. Aina jotenkin hankalaa alkaa alusta kuuntelemaan yhtyettä jolla kuitenkin on jo näinkin paljon tuotantoa. Kiitän vinkeistä.

[Ice]

Gamma Ray kuuluu itsellä sellaisiin bändeihin, joiden kuuntelu on jotenkin vaan jäänyt vähiin.
Heitelkääpäs vinkkejä, mitä levyjä kannattaa ehdottomasti kuunella ja mitä voipi jättää myöhemmäksi.
Kuuntelu alkoi hetki sitten Land of the free:stä. Aina jotenkin hankalaa alkaa alusta kuuntelemaan yhtyettä jolla kuitenkin on jo näinkin paljon tuotantoa. Kiitän vinkeistä.

Blast from the Past kokoelma on hyvä aloitus uudelle fanille, siinä parhaat biisit Powerplant levyyn saakka, ja eihän sen jälkeenkään ole tullut kuin yksi hyvä levy, eli uusin To the Metal. Land of the Free on IMO paras levy eli hyvä aloitus kokopitkistä, seuraava Somewhere Out In Space on monien suosikki parhaaksi levyksi, joten se kannattaa kuunnella, vaikken itse siitä juuri muutamaa hittiä lukuunottamatta pidä. Powerplantilla myös hetkensä. No World Order ja Majestic varmaan hyvää kamaa tosifanille, muuten aika keskivertoja levyjä, Land of the Free kakkonen kannattaa skipata kokonaan jos et faniudu aivan täysin. Niin ja tulihan ennen eka osaa hyviä biiseä myös edellisen laulajan Ralffin aikana, joten jos ei tuo alussa mainittu kokoelma löydy kuunteluun niin Sigh No More kannattaa testata.

[ts]

Blast from the Past kokoelma on hyvä aloitus uudelle fanille, siinä parhaat biisit Power Plant levyyn saakka, ja eihän sen jälkeenkään ole tullut kuin yksi hyvä levy, eli uusin To the Metal.

Pyh, kyllä sen No World Orderin vielä helposti laskee bändin "kultajanalle" !

[Spunkmeyer]

Turhaa kritiikkiä Icelta. Kaikki muut levyt ovat suunnilleen yhtä hyviä paitsi Sigh No More ja Insanity & Genious. Jos on LOTFilla aloittanut niin kannattaa jatkaa Somewhere Out in Spacella ja Powerplantilla.

[sirclansman]

Pyh, kyllä sen No World Orderin vielä helposti laskee bändin "kultajanalle" !

Ja heittämällä! Vaikka sillä levyllä on paikoin ihan tautista Judas Priest -pastissia, niin silti... ja siksi!

Itte tutustuin ekan kerran GR:hin vasta Powerplantilla, vaan ei ollu huono GR-neitsyyden menetys ollenkaan. Yksi suokkarilevyistäni yhtyeen tuotannossa edelleen.

[Balm]

^No World Order on tylsä kuin mikä. Powerplant hakkaa sen kyllä ja Sigh No More ja Somewhere Out In Space ovatten loistavia. Land Of The Free on aika hyvä vaikka aika epätasainen. Debyytillä on hetkensä myös. Niin ja Insanity & Genius on kyllä hyvää tavaraa kanssa, pitääpä kuunnella tässä pitkästä aikaa taas.

[Ice]

Blast from the Past kokoelma on hyvä aloitus uudelle fanille, siinä parhaat biisit Power Plant levyyn saakka, ja eihän sen jälkeenkään ole tullut kuin yksi hyvä levy, eli uusin To the Metal.

Pyh, kyllä sen No World Orderin vielä helposti laskee bändin "kultajanalle" !

No niinhän mä kirjoitinkin: "No World Order ja Majestic varmaan hyvää kamaa tosifanille, muuten aika keskivertoja levyjä...." Varmastihan jokaisen suosikit eroavat toisistaan, mutta mielenkiintoista että mielipide meni noin monelta ohi ja nuo luettiin faktoiksi.

[ts]

Toteat ensin että NWO ei ole hyvä levy ja sen jälkeen että se saattaa olla hyvä levy. Pointti kumminkin se, että jos joku kysyy suositteluja niin on hyvä antaa toisenlaistakin mielipidettä kuin Icen maailmankuva.

[Ice]

Toteat ensin että NWO ei ole hyvä levy ja sen jälkeen että se saattaa olla hyvä levy. Pointti kumminkin se, että jos joku kysyy suositteluja niin on hyvä antaa toisenlaistakin mielipidettä kuin Icen maailmankuva.

Tarkoitit varmaan sanoa oikeampi maailmankuva. Jopas otti koville siellä päässä NWO pieni tölväisy, siis keskiverto levy mulle, mutta varmasti tosifaneille hyvää kamaa, jos se poitti ei vielä sieltä auennut. Vielä tosin puuttuu Jussin maailmankuva, jossa nuo kaikki levyt on klassikkoja

[Metal Heart]

Minä pistäisin tässä kohtaa pakan ihan toisinpäin. Itse en lukeudu vissiinkään tosifaneihin, koska minulle uppoaa parhaiten nämä uudemmat levyt. Varmaankin kuuntelu kannattaisi juurikin aloittaa uudemmasta päästä ja sitä mukaa jos halukkuutta riittää, niin siirtyä noihin vanhempiin.

[Davy Jones]

Hämmennetään lisää:

Omasta mielestä Gamma Ray = Land Of The Free, Somewhere Out In Space, Powerplant ja No World Order, vielä pitkälti tuossa järjestyksessä. Riittää hyvin kun noita neljää kuuntelee, maailmassa on niin paljon hyvää power metalia, että GR:lta riittää kun aikaansa tuolle kvartetille uhraa

[tommidt]

6 minsan teaserklippi Serenityn tulevasta levystä: http://www.youtube.com/watch?v=veZXdn40WEg

[Davy Jones]

6 minsan teaserklippi Serenityn tulevasta levystä: http://www.youtube.com/watch?v=veZXdn40WEg

Klipeistä nyt ei kovin suuria johtopäätöksiä noin yleisesti kannata vetää (vaikkakin esim. Blind Guardianin uutukaisen parhaat, Curse My Name ja Ride Into Obsession ATEOT:n klipeistä heti esiin nousivatkin) mutta melko tasapaksulta kuulostava paketti oli kyseessä. Sonata Arctican pari uusinta tulivat heti mieleen, ja tämä EI ollut kohteliaisuus.

Ei taida sitten Death & Legacylta uutta "Velatumia" löytyä

[heraklos]

Powerplantiin en ole itse saanut minkäänlaista otetta. Ja sanottakoon nyt samaan syssyyn, että itselleni ne parhaimmat Gamma Ray -levyt ovat debyytti ja Land Of The Free II. Vähiten iskevät ovat juuri Powerplant ja Sigh No More. Pitääkin tässä mainita, että en varsinaisesti pidä itseäni Gamma Ray -fanina, vaikka käynkin katsomassa keikat aina kun on mahdollisuus. Laadukas musiikki on aina laadukasta musiikkia, vaikkei olisikaan ihan parhainta.

[masaty]

Minusta nuo Serenity-samplet eivät häpeä yhtään Fallen Sanctuaryn rinnalla. Myöskään viime aikojen Sonataa en niissä kuule, mikä on pelkästään hyvä asia. Mitään vuoden odotetuin levy-leimaakaan näillä ei vielä saa, mutta näytteiden takana saattaa aivan hyvin piileskellä oikeinkin hyviä biisejä.

Huomattakoon, että minusta Fallen Sanctuary on vain "ihan kiva" levy. Ostin Imperiumi-hehkutuksen perusteella, mutta ei ole täysin auennut, eikä varmaan ikinä aukeakaan. Viimeinen isku jää joka ainoasta biisistä puuttumaan. Syytän äänimaailmaa, vaikka en osaakaan sille tarkempaa ruumiinavausta tehdä. Jotenkin vain Neuhauserin ääni on liian "pehmeä", eikä tempaa missään vaiheessa mukaansa. Sama vika on orkestraatioissa, ja muutenkin soitto vain soljuu menemään. Levyn ylivoimainen huippuhetki ovat To Stone She Turnedin kitarasoolot, erityisesti ensimmäinen.

Mielestäni debyytillä on enemmän meininkiä.

---

Gamma Ray-asiassa äänestän Powerplantia. Oma kuunteluni alkoi Blast From The Pastista, siitä saa aika hyvän yleiskuvan.

[Jussi]

Mielestäni debyytillä on enemmän meininkiä.

Ainakin Sonata-meininkiä.

[mape]

Axenstarilta uusi Aftermath-levy 28.1., uusi video TOSSA.

[Jussi]

New album progress

Recording time is coming up. Most songs are written and rehearsed soon as the studio time is drawing nearer, starting to feel a bit stressed!! The album will be mixed in the end of january so I´d guess we´re up for a late spring release.

The title of the new album will be "ARMOD" and will be completely sung in swedish
except for the bonus tracks that will simply be english versions of the best (according to us) new songs.

This time we have concentrated on the traditional folk side of our music including more traditional folk songs (the majority of the material is still our own), more fiddles and flutes.Be calm, the horrid sound of accordions will firmly be left behind!!
This is a way to finally devoting an entire album to the influences and getting that out of our system so to speak and to do the thing some have asked for during 10 years.
This is not the new direction of us but just the sound of THIS album.

We are prepared for nagging about lack of speed and the full use of the swedish language and of course the cynical opinions that we lack inspiration and thus use more traditional folk songs.

The next time we´ll take another step, I wonder what that can be.

Stefan / 28th of September ´10

Niin, tuleva albumi sitten ruotsiksi... hmm, katsotaan kaikki bonarinsakaan (jopa folklaulujen ulkopuolelta) eivät ole äidinkielellään toimineet itselleni, mutta taas noista (poikkeus vahvistaa säännön) Chapters From a Vale Forlornin bonari En Kungens Man on todella loistava. Mutta kunhan eivät aivan kotimaansa kilveksi rupea, niin eiköhän Weinerhall taas mieleenpainuvia biisejä sävellä, taas kerran. Mitäs tuo nimi meinaa, Armod = armed tjsp?

ns: Elvenking - Those Days