Joo ei tässä, kunhan vain hain jotain yleistystä sun maulles olettaen alun alkaenkin ettei semmoista oikein (voikaan) löytää. Hyvät biisit on hyviä, se on enempi henkimaailman juttuja kuin vaikka biisin tyylilajista kiinni, ja tosi hyvä niin!
Minä taas juuri pidän A Twist in the Mythiä bändin reilusti huonoimpana albumina ikinä. Just mainitsemasi Lionheart, sekä ylipäätään melkein kaikki loppupuoliskon biisit, kuulostavat jotenkin tosi lakonisilta, aneemisilta. Taitaa olla tuotannossa suurin vika. Jopa In A Gadda Da Vida -cover on tän takia iso pettymys! Mahtava alkuperäisbiisi ja siitä hirveän lattea toisinto, vaikka normaalisti BG on aika mestari coveroimaan. Vain yksinkertaisesti liikaa lauluraitoja? Aika samat fiilikset Flysta kuin sullakin: alkujaan karsea, nykyään levyn ehdotonta parhaimmistoa. Aika reippaastikin paras on kuitenkin iloisin Turn the Page! Pidän myös tuosta dissaamastasi Carry the Blessed Homesta varmaan levyn top 3:n arvoisesti.
Control the Divine täällä kanssa uusimman reilusti huonoin tekele minusta. Oisko sitten jotenkin liikaakin Bright Eyes -kaikuja, yritetty tehä toinen tällä lailla hassusti etenevä kappale, mutta on vain ihan liikaa Bright Eyesin huonompi ja turhan lähelläkin sitä?
Hah, ja sieltä sekin tuli, että Follow the Blind on heikoin alkuajan levyistä! Mutta tosiaan ihan samat täälläkin, eli heikosta ei voi sittenkään puhua. Sanoin, että nimibiisi maalailee tylsästi, mutta tämä siis vain Guardianin järjettömässä mittakaavassa - noin yksittäisenä biisinähän kappaletta kuuntelee todella mielellään!
Sanotaan nyt tähän vielä, että huonointa (mutta siis silti aikas hyvää) Guardiania ikinä ovat minulle biisit Follow the Blind, Hobitti- Bard's Songi, Sadly Sings Destiny, Wait for an Answer, Age of False Innocence, Another Stranger Me, Straight Through the Mirror, Lionheart, The New Order, ja Control the Divine. Ainoat biisit bändin koko tuotannossa, joista en albumiyhteyksissään yleensä osaa nauttia. Vähän ois keinotekoista listata tähän vielä jotkut Altair 4, Tommyknockers, I'm Alive, Another Holy War ja kumppanit, jotka ovat siinä levynsä bottom 2:ssa kyllä, mutta ovat silti aivan järjettömän kovia biisejä, joiden tasoisiin harva bändi edes urallaan pystyy!

Jännä miten joiltain levyiltä minulle onkin muodostunut muutama ihan selkeä "huonoin-biisi-joka-silti-on-aivan-mahtava". Uusimmalta lisätään joukkoon Road of No Release ja Valkyries!
Ransu wrote:Eli onkohan ne nyt neljä ensimmäistä? Anyway, ehkä näin: 1. Somewhere Far Beyond 2. Tales From the Twilight World 3. Battalions of Fear 4. Lucifer's Heritagen Symphonies of Doom demo 5. Follow the Blind.
On ne vaikka. Bändihän jostain syystä lukee SFB:n jotenkin massiivisimmaksi musiikilliseksi uudistuksekseen (Hansi näin sanoo haastiksissa), mutta minusta se on helposti kyllä Imaginations. Siinä ne eeppisyys ja hitaammat, uniikimmat biisit vasta ottavat vallan speed metalilta. Meen sit itekin tällä järkällä, ihan tarpeeks oikean kuulonen.

Demoja en vain olisi tajunnut ottaa mukaan ollenkaan. Sanotaan, että juu, kovempia biisejä pääasiassa kuin FtB:llä, mutta kaippa se laatu sitten kuitenkin sen verran kökköä etten vars. studioihin ollenkaan vertailisi. Mahtavaa energiakäppää kyllä! Muusikotkin kun olivat vielä aika huonoja, niin olivat kuitenkin sillä energisellä, hyvällä tavalla huonoja! Tekemisen meininki ja silleensä.
Minä oon onnistunu nyt sitten olemaan kaikilla "mun ajan" BG:n Suomen-keikoilla! Ainoo motkotuksen aihe tuo, että Tuskan '07 aikana en edes tuntenut bändin matskua vielä oikein yhtään, ja hyllystäkin taisi löytyä vasta SFB. And Then There Was Silence oli siellä kokemuksena luokkaa "ai onko tää vieläkin sitä samaa biisiä? o.o", siinä missä nykyään ois varmaan henki pois jos pääsis livenä kuulemaan.
Pitääkö se siis paikkansa, että ysärillä ois ollu joku klubikeikka?
Jees, aika ihmeellinen rönsyilykeskustelu tästä nyt tuli, mutta menköön. Kiva puhua jonkun bändin topicissa muustakin kuin aina siitä uusimmasta julkaisusta!