Juuri Nyt Soi!

[venalaine]

SENTENCED - Crimson

Sinnikkäästä yrityksestä huolimatta tämä Sentencedin oma "rockers 'n' ballads" -albumi ei täysin ole koskaan avautunut. Toki sisältää muutamia kelpo raitoja, mutta jotenkin tuntuu että sävelkynä sekä itseasiassa koko tuotantokin tällä lätyllä mättää. Tilanne vaatii Amokkia soittimeen.

Tämä on taas itselleni ehkä yksi kovimmista levyistä ikinä. Johtuu ehkä siitä, että tähän kytkeytyy satoja muistoja. Ei ole yksi eikä kaksi krapulaa, jotka tämän tahtiin on lusittu läpi. Muistan edelleen sen päivän kun hain tämän levykaupasta. Biisit, kuten Fragile, No More Beating as One ja River, iskee kympillä.

[Stårmbringer]

Dämn True American Hate!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Testament fukkin rulllz!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Laitoin perään tallennukseen Cradle of Filth - Damnation And The Day albumin, joka yllätti kuppaisilla soundeillaan, mutta myös SAAATANAN kovilla biiseillä. Siis soundipuoli on sivuseikka.

[pomppuli]

Crimson on kyllä huikea kaveri silloin, kun ollaan todella pohjalla. Sävelkynä piirtää silkkaa tummanpunaista ahdistusta ja tuotantokin sopii tunnelmaan loistavasti. On siellä tietyt kuivakatkin hetket jotka kuulostavat siltä, että bändi on vähän väsähtänyt, mutta loistava levy silti. Toki Sentencedin koko Laihiala-aika tarjoaa sellaisen viiden levyn putken timanttia, etten ole vastaavaan miltään muulta artistilta vielä törmännyt.

[Stårmbringer]

^ elä nukahda sitten veisatessa

ns: Blackthorne - We Won't Be Forgotten

voihan perkl, kun en ostanut CD:tä Graham Bonnetin myyntipöydältä 2006 Oulun Foxian keikalta. Mie ajattelin silloin, että tämä 1993 Afterlife-ainokainen menee niiden epätoivoisten ysäriprojektiensa lukuun. Mutta tässähän vanha kurkkulaulaja päästelee räkäisemmin kuin koskaan, Frankie Banali ei hellitä tuplabasareiden kanssa hetkeksikään & itse Bob Kulick shreddaa menemään. Ihan oikeita ratkaisuja tuolloiseen musiikkiympäristöön ja ihmekään kun ei menestynyt!

Onko pakko olla heviä?

Ei missään nimessä, vaan sitä mikä sattuu soimaan, vaikka sitten S.O.A.P.in This Is How We Party, joka on itseasiassa hyvä biisi.

S.O.A.P albumi on kova!

Burning Skies - Slashed, Thrashed and Fucked Up Beyond All Recognition

[Hevi_akateemikko]

SENTENCED - Crimson

Sinnikkäästä yrityksestä huolimatta tämä Sentencedin oma "rockers 'n' ballads" -albumi ei täysin ole koskaan avautunut. Toki sisältää muutamia kelpo raitoja, mutta jotenkin tuntuu että sävelkynä sekä itseasiassa koko tuotantokin tällä lätyllä mättää. Tilanne vaatii Amokkia soittimeen.

Tämä on taas itselleni ehkä yksi kovimmista levyistä ikinä. Johtuu ehkä siitä, että tähän kytkeytyy satoja muistoja. Ei ole yksi eikä kaksi krapulaa, jotka tämän tahtiin on lusittu läpi. Muistan edelleen sen päivän kun hain tämän levykaupasta. Biisit, kuten Fragile, No More Beating as One ja River, iskee kympillä.

Itselleni tämä kolisee sen takia kovaa, että kyseessä on oikeastaan allekirjoittaneen ensimmäinen "kokonainen" senari-kiekko. Yksittäisiä biisejä tuli fanitettua lujaa aiemminkin, mutta tämä iski sen naulan arkkuun. Mieleen on jäänyt myös yo-kirjoituksiin lukeminen ja kyseisen platan pakonomainen toisto. Ja kyllähän silloin jäähyväiskiertueella 2005 Dead Moon Rising (ei muistaakseni soitettu monellakaan keikalla?) sai naaman pikku virneeseen.

[Dr_Pepper]

Crimson on kyllä huikea kaveri silloin, kun ollaan todella pohjalla. Sävelkynä piirtää silkkaa tummanpunaista ahdistusta ja tuotantokin sopii tunnelmaan loistavasti. On siellä tietyt kuivakatkin hetket jotka kuulostavat siltä, että bändi on vähän väsähtänyt, mutta loistava levy silti. Toki Sentencedin koko Laihiala-aika tarjoaa sellaisen viiden levyn putken timanttia, etten ole vastaavaan miltään muulta artistilta vielä törmännyt.

Tarkoituksena ei tosiaan ollut levyä täysin lytätä, koska siltä monta kovaakin kipaletta löytyy. Mutta ehdottomasti ainakin itsellä ollut selvästi vähitellen kuuntelussa kaikista Sentenced -rieskoista ja varsinkin Laihialan aikaisista. Pannaan Crimsonille 3/5!

[mad-mike]

Cinderella-Night Songs. Loistava debyytti bändiltä ja samalle tasolle ei mikään muu lätty sitten bändiltä yltänytkään, valitettavasti. Vielä on kuulemata tuo Kieferin soololevy, kuinkas liene se kolahtanut Cindrella-faneille?!

[Stårmbringer]

Cinderella-Night Songs. Loistava debyytti bändiltä ja samalle tasolle ei mikään muu lätty sitten bändiltä yltänytkään, valitettavasti. Vielä on kuulemata tuo Kieferin soololevy, kuinkas liene se kolahtanut Cindrella-faneille?!

Heartbreak Station iskee lujemmin. Sooloista ei tietoa. Debyytti silti loistava levy.

[HailAndKill]

Trans-Siberian Orchestra - Childhood Dreams

Vuoden 2009 Night Castle-albumi lähti soimaan jälkiruokakahvin tippumista odotellessa. Vaikka Savatage onkin erittäin lähellä sydäntäni niin TSO:n toimivuus on omaan makuun vähän fiftyfifty. Välillä uppoaa oikein komiasti ja välillä taas eukko pitää tästä kamasta huomattavasti meikäläistä enemmän. Nyt taas minullakin se vaihde, että on ihan mukavaa kuunneltavaa.

[Jussi]

Mötley Crüe - Afraid

Generation Swinen harvoja helmiä, mutta 1997 soundissa on aina imua, Sixxin melodiantajun lisäksi. Jäin kattelemaan näitä ysärin videoitaan keikkaosion keskustelun jäljiltä.
Mutta sanokaapas, onko tässä jopa jokaisessa kertsissä aina sävellajin nosto, kun nyt vasta 15 vuoden kuuntelun jälkeen hoksasin moisen ajatuksen? Siksikö se on noin hyvä

[youtube]rPNtAHJd2e8[/youtube]

[P.K.]

Demilich 2CD

On aika vitun kova setti. Nespithe toki tuttu jo monen vuoden takaa mutta lähinnä noiden demojen takia tämäkin hommattu että sai ne fyysisessä formaatissa. Voxit edelleen yhdet kovimmista ikinä.

[heraklos]

Talisman - Just Between Us

[youtube]X97eOsHrXXg[/youtube]

Aika siirappista menoa tämä kyllä on. Ei olisi kyllä meikäläiseen uponnut ilmestymisvuonnaan. No nykyään, tosin vähäisessä määrin, uppoaa kylläkin. Hienoa bassonsoittoa muuten tässä biisissä. Muutenkin muusikot ovat huippuluokkaa. Hieno biisi!

[Impro]

Hacride - Lazarus ja Back to Where You've Never Been. Ranskalaista progressiivista modernia metallia, soinut kaksi päivää putkeen. Levyjen välissä kerennyt laulaja ja rumpali vaihtua, ja vaikka uusi laulaja ihan pätevä onkin, jotenkin jää kaipaamaan edellisen raskaampaa ilmaisua. Rumpalin vaihdosta ei edes huomaa.
http://www.youtube.com/watch?v=codHlfC1JxQ

[Hetzer]

Grand Magus ollut uuden levyn myötä tehosoitossa, tällä kertaa kuitenkin Hammer of the North joka on jäänyt vähän muiden jalkoihin. Livenä tämäkin pitäisi nähdä.

[Dr_Pepper]

Grand Magus ollut uuden levyn myötä tehosoitossa, tällä kertaa kuitenkin Hammer of the North joka on jäänyt vähän muiden jalkoihin. Livenä tämäkin pitäisi nähdä.

Hammer of the North on kyllä tasasen hyvä lätty alusta loppuun. Pitäisi tuo uusinkin ottaa kuunteluun, eka single ei vielä vakuuttanut täysin...

[Hetzer]

Hammer of the North on kyllä tasasen hyvä lätty alusta loppuun. Pitäisi tuo uusinkin ottaa kuunteluun, eka single ei vielä vakuuttanut täysin...

Itsellä oli vähän sama homma tuon nimibiisin kanssa kun sen kuuli ensimmäisen kerran, nyt kun sen on kuullut levyltä niin tuntuu että tuohon on saatu latausta enemmän kuin muihin biiseihin. Ihan kelpo levy tuo Triumph and Powerkin on mutta ei kirkkainta kärkeä.

[Jelly]

ns Russian Circles - Memorial (koko levy)

Instrumentaalimusiikkia parhaimmillaan. Käsittämätöntä etää tällainen helmi on jäänyt itseltäni kokonaan huomaamatta! Nyt 3-4 päivää kuunnellut tätä ja reilun 38 asteen kuumeessa tästä löytyy tehoja ja syvyyttä normaalia huomattavasti enemmän.

Kiitos löydöstä Serpentille joka kehaisi levyä Imperiumin toimituksen parhaat levyt 2013 palstalla.

Pitää taatusti tutustua koko tuotantoon lähitulevaisuudessa.

[Teutates]

Talisman - Just Between Us

[youtube]X97eOsHrXXg[/youtube]

Aika siirappista menoa tämä kyllä on. Ei olisi kyllä meikäläiseen uponnut ilmestymisvuonnaan. No nykyään, tosin vähäisessä määrin, uppoaa kylläkin. Hienoa bassonsoittoa muuten tässä biisissä. Muutenkin muusikot ovat huippuluokkaa. Hieno biisi!

Korjatkoon joku jos olen väärässä ,mutta eikös basisti ole ex-Yngwie Malmsteen's Rising Force Marcel Jacob?

[mad-mike]

Talisman - Just Between Us

[youtube]X97eOsHrXXg[/youtube]

Aika siirappista menoa tämä kyllä on. Ei olisi kyllä meikäläiseen uponnut ilmestymisvuonnaan. No nykyään, tosin vähäisessä määrin, uppoaa kylläkin. Hienoa bassonsoittoa muuten tässä biisissä. Muutenkin muusikot ovat huippuluokkaa. Hieno biisi!

Korjatkoon joku jos olen väärässä ,mutta eikös basisti ole ex-Yngwie Malmsteen's Rising Force Marcel Jacob?

Kyllä, sama mies.

[HailAndKill]

Midnight Priest - Juízo Final

Maidenit, Priestit yms on Portugalissa kuunneltu, kun Midnight Priest laittaa koneen käyntiin. Vaikutteet tulevat siis selvästi läpi, mutta Rainha Da Magia Negra-ep on kuitenkin helkkarin piukkaa kamaa.

[Stårmbringer]

Karhua kitusiin. Crystal Mountain!! Aina tekee mieli lyödä korville kun näkee jonkun myyvän Symbolicin. Old School Death on mahtavuutta, mutta myös Chuckin kaikki muutkin tekoset! Hail Death!!

[Stårmbringer]

Talisman - Just Between Us

[youtube]X97eOsHrXXg[/youtube]

Aika siirappista menoa tämä kyllä on. Ei olisi kyllä meikäläiseen uponnut ilmestymisvuonnaan. No nykyään, tosin vähäisessä määrin, uppoaa kylläkin. Hienoa bassonsoittoa muuten tässä biisissä. Muutenkin muusikot ovat huippuluokkaa. Hieno biisi!

Tuli ostettua tuo vinyyli aikoinaan kun ilmestyi ja kyseinen levy on soinut siirappisuudestaan huolimatta tähän päivään saakka. Papukaija merkinnöillä ei ole mitään rajaa! Täydellinen debyytti!

[Jussi]

Cinderella-Night Songs. Loistava debyytti bändiltä ja samalle tasolle ei mikään muu lätty sitten bändiltä yltänytkään, valitettavasti. Vielä on kuulemata tuo Kieferin soololevy, kuinkas liene se kolahtanut Cindrella-faneille?!

Heartbreak Station iskee lujemmin. Sooloista ei tietoa. Debyytti silti loistava levy.

Mulle kans on Heartbreak Station bändin paras hetki, kun sillä on se ykkösbiisikin, One For Rock n' Roll (jota on soittanut nyt soolokeikoilla, prkl kun ei muuten [avausbiisiä lukuunottamatta] mahtavalla Nosturin keikalla). Sekä saivat sen aina läpipaistaneen bluesahtavan (hard) rockin vaikutteet Rollareiden ja Aerosmithin 20 vuotta aiemmalta aikakaudelta nostettua Gunnareiden tavoin pintaan.

Tähän 1991 suuntaan eniten kallellaan oleva* Keiferin The Way Life Goes on niin hyvä, että olisi hyvin voinut olla Cinderellan nimelläkin, jos se nyt mitään muuttaa. Mutta 14 biisistä jos pari-kolme kappaletta on muita heikompia, niin ei silloin kovinkaan heikoilla todellakaan olla. Cold Day In Hell (Freezing In July ), Ask Me Yesterday & You Showed Me voisivat olla nyt 3 ekana mieleentullutta. Tai Ain't That a Bitch, Thick And Thin, ja..

* vaikka tämä avausbiisi Solid Ground on vähän so-so (itse asiassa toinenkin video, The Flower Song on sieltä tylsemmän pään biisistä)
[youtube]4HJozX2bL8g[/youtube]
edit: Kappas, kun on toista ikiklassikkoa Nobody's Fool vedetty Halestormin kanssa; vaikka Lzzystä olisi mitä mieltä tahansa, niin hyvä maku näiden covereiden suhteen on neidillä, sekä kivasti rouheutta saanut ääni jo tuolle ikää. Nice!

ns: Morton - Black Witch

Mie olen vasta tänä talvena ostanut Come Read The Words Forbiddenin, viime vuoden tutustumisen jälkeen, kun 2011 meni ihan tyystin ohitse. Kenties Ukrainan vuoksi, ja sen epäuskon, miten hyvää rumpuja lukuunottamatta kaiken soittaneen & tehneen Max "Morton" Pasichnykin laatujälki on siihen yhteenlaskettuna. Vähän Samin seiskaa korkeampaa antaisin itse, todella rautainen powerpaketti.

[Judez]

np: Within Temptation - Covered By Roses
Kyllä täytyy olla tyytyväinen tähän WT:n uuteen levyyn. En ole bändin aiempia julkaisuja ottanut vielä kokonaisuuksina haltuun (sinkkubiisit ovat toki hyvin tiedossa), mutta tämä Hydra on positiivinen yllätys tälle vuodelle.

[Jussi]

^ khyl. Tarttuvuus / tekno + jytke = hyvää aina.

SENTENCED - Crimson

Sinnikkäästä yrityksestä huolimatta tämä Sentencedin oma "rockers 'n' ballads" -albumi ei täysin ole koskaan avautunut. Toki sisältää muutamia kelpo raitoja, mutta jotenkin tuntuu että sävelkynä sekä itseasiassa koko tuotantokin tällä lätyllä mättää. Tilanne vaatii Amokkia soittimeen.

Tämä on taas itselleni ehkä yksi kovimmista levyistä ikinä. Johtuu ehkä siitä, että tähän kytkeytyy satoja muistoja. Ei ole yksi eikä kaksi krapulaa, jotka tämän tahtiin on lusittu läpi. Muistan edelleen sen päivän kun hain tämän levykaupasta. Biisit, kuten Fragile, No More Beating as One ja River, iskee kympillä.

Itselleni tämä kolisee sen takia kovaa, että kyseessä on oikeastaan allekirjoittaneen ensimmäinen "kokonainen" senari-kiekko. Yksittäisiä biisejä tuli fanitettua lujaa aiemminkin, mutta tämä iski sen naulan arkkuun. Mieleen on jäänyt myös yo-kirjoituksiin lukeminen ja kyseisen platan pakonomainen toisto. Ja kyllähän silloin jäähyväiskiertueella 2005 Dead Moon Rising (ei muistaakseni soitettu monellakaan keikalla?) sai naaman pikku virneeseen.

Oliko niitä 2005 (kesäfestari?) keikkoja edes kovin montaa? Tuskasta en muista kun oli tuollainen toki lyhyempi, tai edes Ruumiinvalvojaisista, vaikka sielläkin olin. Mutta hautajaisissahan tuli Broken myös; 'sellanen hymynaama jossa on reikä silmien välissä, se on RIKKI!' tjsp -hieno riffi/melodia!

Crimson on kyllä huikea kaveri silloin, kun ollaan todella pohjalla. Sävelkynä piirtää silkkaa tummanpunaista ahdistusta ja tuotantokin sopii tunnelmaan loistavasti. On siellä tietyt kuivakatkin hetket jotka kuulostavat siltä, että bändi on vähän väsähtänyt, mutta loistava levy silti. Toki Sentencedin koko Laihiala-aika tarjoaa sellaisen viiden levyn putken timanttia, etten ole vastaavaan miltään muulta artistilta vielä törmännyt.

Tarkoituksena ei tosiaan ollut levyä täysin lytätä, koska siltä monta kovaakin kipaletta löytyy. Mutta ehdottomasti ainakin itsellä ollut selvästi vähitellen kuuntelussa kaikista Sentenced -rieskoista ja varsinkin Laihialan aikaisista. Pannaan Crimsonille 3/5!

Mie tosiaan, ennenkin hoetusti, parjasin Crimsonia sen ilmestymisestä (jolloin ehdin 2001 mennessä myymään myös tuotantonsa + yhtä vaille kaikki Stratot) kyllästyneenä aina tuohon lopettamis-syksyyn saakka. Vai oliko se jopa seuraava, syksy 2006 kun Buried Alive sai ensi-iltansa?

No, kuitenkin, silloin 24-vuotias Jussi oli näemmä tarpeeksi vanha ja masentunut siihen, että Crimson avautui. Kulunutta ja huonoa termiä käyttäen. Etu-lyötystä täältä Oulusta em. DVD:n ennakkonäytökseen, myöskin edesmenneeseen elokuvateatteri Rioon kävellessä, asiaankuuluvan syksyiseen miljööseen se vasta kunnolla sopi. Kun 2000-vuoden täysi-ikäisyyden saavuttaneeseen ne 'akustiset ränkkää joka kertsissä' tekivät muka "tylsän levyn". Hittisinkku & Home In Despair olivat ainoina päätyneet edes MiniDisc-kokikselle asti, joihin vuosituhannen ensimmäiset 5 vuotta kasasin aina ne "parit häävit kappaleet".

Siitä '06 asti tuo on omaksi onnekseni kuulunut jopa laadukkaan bändin top-3:een (2002 todella yllättäneen) The Cold White Lightin ja Amokin kanssa. Jopa North From Hereä ennen. Ennemmin syviä vesiä kuin revontulia Rovaniemeläiselle!

ns: Sleep Of Monsters - Abomination Street (live)

No hemmetti, ikävä kyllä näin 69 Eyesin samaan aikaan Oulussa, mutta tietääkseni näin hyvää lämppäriä ei ollut, mitä Nosturissa? Kun vain saisi esim. Nuclear Nightclubiin keikalle, jos 8(?) jäseninen bändi sinne lavalle mahtuu

[youtube]Fw15leZMJEQ[/youtube]