Power metal

[Wlle]

Kiitos Jussi listasta, melkein kaikkia nuista tullut kuunneltua (ja osaa enemmänkin), mutta ihmeellisen harva jäänyt sen kummemmin kuunteluun. Onhan tuo ''paperilla'' semmonen lista, että pitäs olla allekirjottaneelle pureksittavaa pitemmäksikkin aikaa ja toivonkin että vika on ollut kuuntelijassa Otetaan siis lisäkuunteluun tuntemattomat ja ne jotka on jollain tasolla maistunut, osaa nuista ei taas tarvi soittaa yhtään enempää

[Palantyre]

Nyt kaikki lätty kiinni ja tämä soimaan

[Archon]

Jos tänä vuonna viimein?

Happy new year everyone!!!

The new album is mixed and mastered and we are soon looking forward to an exciting year.

Thanks for your patience!

[Jussi]

^ loistavaa!

Victor Smolski's Almanacilla on uusi vokalisti (ex-Gun Barrel) ja ei tämä ainakaan parempaan suuntaan ole sinkun perusteella menossa parista aika meh-tason levystä toki David Readman ja Andy Franck ovat vähän eri tason laulajia.



edit: sitä vastoin tässä alkaa olla itua, mikä ihan hyvä Serenitylle, parin ihmeen heikon videon jälkeen. Jospa tuo The Last Knight ei olisikaan susi!

[heimo25]

Piti rekisteröityä viimein tännekin 15v stalkkailun jälkeen. Kreikkalaista poweria, erittäin hyvää sellaista ainakin omaan makuun. Bib Yannis vierailee myös.

[Ice]

Eilen tuli vanhaa ripeää poweria fiilisteltyä Stratovariuksen Episoden ja Visionsin kanssa ja kyllä kelpasi taas kuunnella vauhtipalat Will the Sun Rise?, Speed of Light, Father Time, No Turning back ja Rebel. ¨

Se näissä on parempaa kuin nykyisissä, että vauhtia biisaa ja melodiaa, sekä koskettimia on pääosassa sooloina, eikä tuomassa tylsää mattoa taustalle. Esim. Metal De Facton levy on sinänsä ok, mutta sen kokonaiskuva mid-tempossaan on laahavaa ja ärsyttävät kosktetinmatot joka paikassa taustalla, kun itse maistuisi enemmän yllä olevien tyyli.

No löytyy uudemmistakin nimistä onneksi näitä, enkä tarkoita Dreagonforcen ultranopeutta, vaan että soitettaisiin sentään up-tempoon nuo rallit, eikä laahata suurta osaa levyä siellä mid-temmossa.

NP. Silent Winter - Warriors of the Sun

Nämä biisit voisivat tehdä sen tempun, että "power metal great again". Hyvää tässä on tempo ja se, ettei kertsi ole yhden sanan toistoa tai vain sen ympärille rakennettua, kuten liian monasti on. Levykin kaikkinensa oikein viihdyttävää.

[Sabbathman]

Vuonna 1999 perustettu ruotsalainen power/folk metal -bändi Falconer on siirtymässä studioon taltioimaan seuraajaa kuusi vuotta sitten ilmestyneelle Black Moon Risingille.

https://www.inferno.fi/uutiset/ruotsin- ... llatyksia/

Kuluvan vuoden toiselle puoliskolle kaavailtu albumi tulee sisältämään bonusraitoineen yhteensä 13 kappaletta. Tuottajana toimii tuttuun tapaan mm. King Diamondista tuttu Andy La Rocque.

”Tällä kertaa meillä on käytössä muutamia yllättäviä soittimia, eli luvassa on jotain, minkä olemme toivoneet toteutuvan jo pitkän aikaa!”, kitaristi-kosketinsoittaja Stefan Weinerhall paljastaa.

”On jo aikakin julkaista uusi levy kuuden vuoden tauon jälkeen. Tänä aikana soitimme muuten uramme viimeisen keikan Prog Power -festivaaleilla USA:ssa 2015.”

Uutta Falconer-musiikkia odotellessa voidaan palauttaa mieliin, miltä meno kuulosti Black Moon Risingilla:



Muistellaan myös se minkä kautta joskus tutustuin bändiin...

[Jussi]

^ Hyvä homma että Falconer aktivoituu, jo siitä on tovi mennytkin edellisestä; kaikki albumit on hyllyssä niin johan tuonkin hankkii hetimmiten.

The Unityllä tulee kyllä tiuhaan tahtiin levyjä, kun vajaan parin kk päästä jo kolmas, mutta samapa tuo kun edelleen kuulostaa hyvältä:



Shadowquestin (feat. Bloodboundin Patrik, Ronny Milianowicz & Jari Kainulainen) pitkään valmiina ollut Gallows Of Eden on julkaistu ja sekin lupaa parin kuullun biisin perusteella oikein mainiota levyä:



Seuraavaksi syvennyn NPJ:n toisen sooloalbumin ensimmäiseen singlejulkaisuun; pidin debyyttisoolostaan kovasti!

[Lane]

Pelästyin jo, että NPJ tosian tehnyt biisin jostain MLB:stä

Hyvin kyllä äänijänteitään venyttelee.

[Jussi]

Strato-coveria Costa Rican Wings Of Destinyltä, jotka toimivat ainakin jossain maissa Tolkin taustabändinä tämän kiertueella vastikään, mistä tuo fiittaaminenkin on varmaan poikinut.



Kreikan nimigeneraattorituotos Silent Winterin uusi biisi kuulostaa hyvältä, vokalisti Mike Livasin revittely on mieleen:

[Ice]

The Unityllä tulee kyllä tiuhaan tahtiin levyjä, kun vajaan parin kk päästä jo kolmas, mutta samapa tuo kun edelleen kuulostaa hyvältä:

Tiuhaan tahtiin? Eikö edellisestä ole jo pari vuotta aikaa? Ihan ok ralli mutta ei innostanut suuremmin.

[Jussi]

^ No, syksyllä 2018 tuli Rise, joten puolitoista vuotta jää jopa Grave Diggerin tai Primal Fearin '2 v. välein' -tasatahti kakkoseksi.

Debyytti s/t kun tuli toukokuussa 2017 ja tämä Pride sitten ensi kuussa, niin ei tuo Unityn kolme albumia 38 kk:ssa ole ollenkaan hitaasti tänä päivänä. Levy reilun vuoden välein!

[Ice]

^ No, syksyllä 2018 tuli Rise, joten puolitoista vuotta jää jopa Grave Diggerin tai Primal Fearin '2 v. välein' -tasatahti kakkoseksi.

Debyytti s/t kun tuli toukokuussa 2017 ja tämä Pride sitten ensi kuussa, niin ei tuo Unityn kolme albumia 38 kk:ssa ole ollenkaan hitaasti tänä päivänä. Levy reilun vuoden välein!

No 80-luvun perustahti ja jos sävellyskynästä laatua riittää, niin hienoa että uutta puskee ulos useammin.

[Palantyre]

Tuli bongattua tuolta arvosteluista Lovebites, ja nyt kyllä.



Helvetin hienoa minusta että on vielä ihmisiä, jotka muistavat mikä se power metallin pääsoitin onkaan.



Vielä kun olisi paremmpi laulaja niin olisi todellista kovuutta.

[Richard]

En tiiä liekkö tämä enää menee suoraan Power Metallin alle, mutta sinne suuntaan kuitenkin. Kitaraan värvätty viime levyn jälkeen sittemmin Antti Wirman. Julkaistu tänään:

[Jussi]

Uusi Project Aegis -kappale Matt Smithiltä feat. Daniel Heiman!

Ulterium Records is proud to announce the release of "And the Rest Is Mystery," another all-star charity track for sale under the Project Aegis name, with 100% of the income going to Legacy Music, a nonprofit organization that provides music lessons and instruments to children and teens from difficult backgrounds. These include depression, anxiety, and trauma; physical, emotional, and sexual abuse; psychological disorders; and substance and alcohol abuse. Some of their students are foster youth, and others have been rescued from human trafficking.

"And the Rest Is Mystery," which is over nine minutes in length, was composed by Theocracy songwriter and vocalist Matt Smith, and features vocals by Neal Morse (Neal Morse band, Transatlantic, Flying Colors, ex-Spock’s Beard), Daniel Heiman (Dimhav, ex-Lost Horizon, Heed, Harmony, Crystal Eyes), Leah McHenry (LEAH) and Smith, as well as instrumental support from Smith’s Theocracy bandmates Ernie Topran and Val Allen Wood. The artwork was created by Markus Sigfridsson (Darkwater, Harmony, All Things Fallen).

"And the Rest Is Mystery" composed, produced, mixed and mastered by Matt Smith. © 2020 Theocracized Music (ASCAP)


Once upon a lonely journey
Same as everywhere she’s been
Just an ordinary, quiet girl
Scarred by ordinary men
So she tries every single day
To wish upon a million miles away
And dreams that the life she’s meant for
Is maybe not so far away…

In the shadow of his father
Wearing blood that’s not his own
Has he squandered his inheritance
For the only life he’s known?
So he tries every single day
To wish upon a million miles away
And prays that the life he’s meant for
Is maybe not so far away…

Shame so overwhelming like a river
Raging with its death so deep and wide
Legend of a promise to deliver to the other side

Standing at the edge, they heard a calling
Deep down they always knew there’s something more
One to pay the toll and get them safely to the shore

So they ran and jumped onboard
And at once their great adventure had begun
Following that burning call
Don’t look back!
One by one
Threw their bags over the side and followed on
Life as they had known it was gone

No predestination for an ordinary life
We’re designed to live for something more
There’s an invitation waiting patiently outside
Knocking upon the door

I heard Your voice
Call to me
The rest, as they say, is mystery
How You knew me before my bones were formed
Traced my scars and all my fears
To trade in the pain of all these years
For a second chance
A broken life reborn

Shelter from the fallout
All the white knights melting away
From a lifetime feeling phased out
To the dawn of a brand new day

I heard Your voice
Call to me
The rest, as they say, is mystery
How You knew me before my bones were formed
Traced my scars and all my fears
To trade in the pain of all these years
For a second chance
A broken life reborn

(Solo)

I heard Your voice
Call to me
The rest, as they say, is mystery
Why You chose me
A broken life reborn

Reborn
Unto a brand new day
We’d wished upon a million miles away
To find out that You were waiting
Never very far away
So now our story will go on
We say goodbye to broken hopes we’d dreamed upon
And sail on to new horizons
Life is not so far away

You have made us Your sons and daughters
And You showed us the way for the brokenhearted to finally be made whole
To escape the shame of the things we’ve done
And the pain of the things done to us

…and the rest is mystery

[Sabbathman]

Geoff Taten lämppärinä oli tämä Saint Deamon, Herakloksen suosituskin oli tähän...



Tämänhän piti alunperin esiintyä Tampereellakin, buukkauksissa oli kuulemma jotain edestakaista pallottelua niin kauan että keikka jäi lopulta soittamatta. Oli tämä niin kova livenä että heti keikan jälkeen CD & LP haltuun...kunpa näkisi pian uudelleenkin!

[Jussi]

Tuo Ghost oli pieni* pettymys kahden ekan jälkeen, mutta onneksi sen paras biisi Call My Name tuli perjantaina; loistokeikka oli Oulussakin ja rumpalia lukuunottamatta muun kolmikon kanssa tuli RoF-setin loppupuolella turistua pitkään, kun hain Pandeamoniumin vihkoon nimmarit. Ehdottomasti nuo kaksi 2008 & 2009 kaksi ekaa testiin jos vähääkään uudesta levystä pitää.

Roy Z auttoi biisinteossa tokalla ja tuotannossa Jens Bogrenin ja ex-rumpali Ronny Milianowiczin kanssa tosin niillä:





*mutta siistiä että palasivat ylipäätään, yli 10 vuoden levytystauon jälkeen!

[Davy Jones]

Kyllähän tämä uusin Project Aegis -single vahvistaa edelleen sitä faktaa, että Matt Smith on viimeisen 10-15 vuoden merkittävimpiä (ellei merkittävin) Power-säveltäjä. Vielä kun siinä sivussa laulaa itsensä koko genren all time -kaanonin kärkisijoille, niin uutta Theocracy-julkaisuahan tässä (taas) odottelee.

[Jussi]

NPJ:lla on mahtavan ajankohtaisen kuuloisia biisinnimiä (kappaleiden mahtavuudesta puhumattakaan), vaikka uusin sooloalbuminsa onkin teemalevy Olof Palmen murhasta ilmestynyt tänään, CD unohtui tilata etukäteen mutta toimeen asap!

[Jussi]

^ & tuo The Great Conspiracy oli tosiaan loistava, tässä vaiheessa vahva ehdokas vuoden top-5:een.

NorthTalelta uutta videota, livenä Japaniasta. Sama hyvä meininki välittyy, mitä viime elokuussa ekalla keikallaan Falunissa!



edit: Frozen Crownin kolmas sinkku Crowned In Frostilta tuli loppuvkosta julki; hyvät muistot myös keikastaan elokuussa ja bändin tapaamisesta, yo. NorthTalen tapaan

[Palantyre]

Frozen Crown on kyllä laatua. Hätyyttelee melkein Unleash the Archersin leveliä, mitä nyt laulaja ei ole läheskään yhtä kova, vaikka tonttinsa kunnialla hoitaakin.

[Jussi]

Victorius ja uusin video Space Ninjas From Helliltä; levy on saanut suht ristiriitaisen vastaanoton ja toki paljon kehujakin, mutta itsellä tuo Gloryhammer-perässähiihto on saanut palaamaan saksalaisten aiempiin, vakavampiin albumeihin jotka eivät sitten jälkiviisaasti katsoen menestyneet riittävästi. Jos ollenkaan; nyt saavat huomiota sitten no, tämä on vähiten perseileviä kappaleita uudelta albumilta kuitenkin.

"Enjoy our brand new lyric video for the song Wrath of the Dragongod, taken from our latest album Space Ninjas from Hell! Dive into the world of dragon god Ling Long and join the ninja clan! Usually this video was supposed to be an appetizer for our European tour in April, which has to be postponed due to the global situation at the moment. Nevertheless we decided to show you what we´ve got mighty shinobi!"

Hienoja uutisia, Persuader sainasi Frontiersille!

Frontiers Music Srl is pleased to announce the signing one of Sweden’s finest power metal acts Persuader to a multi album deal! Originally formed in 1997 in the north of Sweden, Persuader have delivered raw, melodic and in your face power metal since their inception and their upcoming Frontiers' debut promises no compromises in that department.

Thus far, the band has released four albums between 2000 - 2014 and has always presented a dynamic and aggressive slice of power metal. In 2019, the band reconvened in the studio and is now ready to release their fifth album which is going to be entitled “Necromancy”. The record will include seven original songs making up nearly 50 minutes of new music that may just might be their most ambitious effort to date.

“We are thrilled to become a member of the Frontiers' family,” says Persuader guitarist Emil Norberg. ”Frontiers is home for many of our old heroes as well as many new fantastic bands. This release will mark the beginning of a new chapter for us and we look forward to working together for many more albums in the future. The new album is probably our most aggressive album to date, without sacrificing melody, as our previous releases prove. It also marks our first album with guitarist Fredrik Mannberg (Nocturnal Rites) and it is safe to safe that we are delighted to have his fierce songwriting skills and proven stage presence in our ranks.”


Persuader
Jens Carlsson - Vocals
Emil Norberg – Guitar
Fredrik Mannberg – Guitar
Efraim Juntunen - Drums

[Archon]

^ Mielenkiintoinen yksityiskohta tuo, että ~50 min musiikkia ja seitsemän biisiä, vähän pidempiä(kin) ralleja luvassa siis.

Myös tältä pumpulta ainakin sivuunkirjoittanut on toivonut uutta musiikkia jo jonkun aikaa:



Angel Dusthan aloitti soittamalla rässiä 80-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Pari levyä julkaisivat ja hajosivat. 90-luvun lopulla alkuperäisjäsenet Frank Banx ja Dirk Assmuth päättivät käynnistää yhtyeen uudelleen uusilla soittajilla, tällä kertaa power-metal oli homman nimi. Nopeaan tahtiin julkaistiin Border of Reality (1998) Bleed (1999), Enlighten the Darkness (2000) ja Of Human Bondage (2002), jonka jälkeen bändi jäi vuodeksi sapattivapaalle. Seuraava vuonna Angel Dust aloitti kirjoittaa seitsemättä levyään, mutta laulaja Dirk Thurisch erosi yhtyeestä ja tilalle tuli Carsten Kaiser (ex-Everflow). Aika kului, levyä ei kuulunut ja lopulta Thurischkin tuli takaisin 2010, mutta sekään ei auttanut, vaan Angel Dust laitettiin kokonaan jäihin v. 2011.

2016 saakka poppoo on ollut taas kasassa ja levyntekopuuhissakin. GHOSTS piti alunperin julkaista 2018, mutta kuluvan vuoden helmikuussa siellä on vielä ainakin nauhoiteltu basso-osuuksia uusiksi soittajan vaihduttua, joten julkaisupäivästä ei ole vieläkään tietoa.

[heraklos]

^Hyvä tietää, että Angel Dust on palannut!