Angra, Almah, André Matos & Shaman
-
- Viestit: 548
- Liittynyt: 07 Tammi 2008, 21:07
Minulla on nyt ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen aika paljonkin sanottavaa Andre Matosin Time to Be Freestä.
Ensinnäkin levyn äänimaailma etenkin levyn alkupuolella on minusta jotenkin kolean tahmea, joskaan ei huonossa merkityksessä. Tämä tuo levyyn lähinnä uniikin saundin. Mielestäni se yhdistettynä Matosin aiemmin kuultua aggressiivisempaan lauleluun ei kylläkään oikein tue Time to Be Free -nimikettä... paitsi ehkä Matosin tapauksessa: Matos, joka on koko aiemman tuotantonsa laulanut kristallinkirkkaasti, voikin nauttia vapaudestaan juuri hälyllisemmällä laulamisella. Laulutyyli ja levyn jokseenkin tukkoinen äänimaailma käyvät hyvin yhteen. Ihmettelen vain, miksi levyn tekijät tällaiseen tyyliin päätyivät. Alkaako Matosia ikä painaa, eikä ääni nouse enää niin hyvin kuin vielä viitisen vuotta sitten? Levyn korkeimmat ja puhtaimmat vedot taidetaan kuulla Endeavourilla, Face the Endillä ja How Long (Unleashed Awaylla), eivätkä ne todellakaan ole mitään Carry Onin luokkaa. En kylläkään valita, kuten sanottua: uusi tyyli sopii levyn tyyliin hyvin. Mutta: onko tyyli pakon alla tehty, kun ei ääni enää riitä?
Olen myöskin ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen sitä mieltä, että levy on jotenkin tasapaksun kuuloinen. Kappaleet ovat kaikki sinällään persoonallisia ja vaikeita genrettää, mutta ne ovat jotenkin musiikillisesti "sitä keskenään samaa". Ainoastaan levyn toisella ja kahdella viimeisellä raidalla kuultiin minusta selvää vaihtelua muusta; Letting Go ja Endeavour olivat power-biisejä, etenkin Endeavour progahtava sellainen. A New Moonlight taas on minun mielestäni sekä levyn mahtipontisin että kaunein kappale, kuin myös monipuolisinkin.
Levyn äänimaailma muuten kirkastuu loppua kohti, ja sellaisesta varsin eksyneen oloisesta joskin oikeasti toimivasta ja hallitusta soitinpuurosta irtaudutaan. Tämä sopii Matosin levyn teemaan.
Sanoituspuolelta minulla ei ole vielä paljon sanottavaa. Aika menneiden muistelua ja itsensä etsimistä ja hyväksymistähän tuo on laidasta laitaan.
Mielenkiintoista levyssä on, että vaikka se minun mielestäni onkin kaikessa persoonallisuudessaan kuitenkin vähän persoonaton niin kuin tämä vain on mahdollista, vähän lattea ja soinniltaan kylmähkön jähmeä, sopivat kaikki yhteen kuin nakutettu. Minun on ehdottomasti kuunneltava tätä levyä vielä. Paljon. Tiedän jo nyt, että tämä tulee avautumaan minulle vasta myöhään jos silloinkaan. Minulla on todella paljon sulattelemista sen kanssa, että levyn musiikin polveilemattomuus, Matosin aiempaa käheämpi laulu ja sekaisen oloinen äänimaailma ovatkin yhdessä erittäin toimiva kokonaisuus. Minun tarvitsee muutenkin irrotella vielä lihoja luiden ympäriltä.
Kuulostaako tämä kaikki nyt mitenkään päin järkevältä teidän muiden mielestä?
"Coolin elotonta orkestroitua powerihtavaa metallia"? :S
Ensinnäkin levyn äänimaailma etenkin levyn alkupuolella on minusta jotenkin kolean tahmea, joskaan ei huonossa merkityksessä. Tämä tuo levyyn lähinnä uniikin saundin. Mielestäni se yhdistettynä Matosin aiemmin kuultua aggressiivisempaan lauleluun ei kylläkään oikein tue Time to Be Free -nimikettä... paitsi ehkä Matosin tapauksessa: Matos, joka on koko aiemman tuotantonsa laulanut kristallinkirkkaasti, voikin nauttia vapaudestaan juuri hälyllisemmällä laulamisella. Laulutyyli ja levyn jokseenkin tukkoinen äänimaailma käyvät hyvin yhteen. Ihmettelen vain, miksi levyn tekijät tällaiseen tyyliin päätyivät. Alkaako Matosia ikä painaa, eikä ääni nouse enää niin hyvin kuin vielä viitisen vuotta sitten? Levyn korkeimmat ja puhtaimmat vedot taidetaan kuulla Endeavourilla, Face the Endillä ja How Long (Unleashed Awaylla), eivätkä ne todellakaan ole mitään Carry Onin luokkaa. En kylläkään valita, kuten sanottua: uusi tyyli sopii levyn tyyliin hyvin. Mutta: onko tyyli pakon alla tehty, kun ei ääni enää riitä?
Olen myöskin ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen sitä mieltä, että levy on jotenkin tasapaksun kuuloinen. Kappaleet ovat kaikki sinällään persoonallisia ja vaikeita genrettää, mutta ne ovat jotenkin musiikillisesti "sitä keskenään samaa". Ainoastaan levyn toisella ja kahdella viimeisellä raidalla kuultiin minusta selvää vaihtelua muusta; Letting Go ja Endeavour olivat power-biisejä, etenkin Endeavour progahtava sellainen. A New Moonlight taas on minun mielestäni sekä levyn mahtipontisin että kaunein kappale, kuin myös monipuolisinkin.
Levyn äänimaailma muuten kirkastuu loppua kohti, ja sellaisesta varsin eksyneen oloisesta joskin oikeasti toimivasta ja hallitusta soitinpuurosta irtaudutaan. Tämä sopii Matosin levyn teemaan.
Sanoituspuolelta minulla ei ole vielä paljon sanottavaa. Aika menneiden muistelua ja itsensä etsimistä ja hyväksymistähän tuo on laidasta laitaan.
Mielenkiintoista levyssä on, että vaikka se minun mielestäni onkin kaikessa persoonallisuudessaan kuitenkin vähän persoonaton niin kuin tämä vain on mahdollista, vähän lattea ja soinniltaan kylmähkön jähmeä, sopivat kaikki yhteen kuin nakutettu. Minun on ehdottomasti kuunneltava tätä levyä vielä. Paljon. Tiedän jo nyt, että tämä tulee avautumaan minulle vasta myöhään jos silloinkaan. Minulla on todella paljon sulattelemista sen kanssa, että levyn musiikin polveilemattomuus, Matosin aiempaa käheämpi laulu ja sekaisen oloinen äänimaailma ovatkin yhdessä erittäin toimiva kokonaisuus. Minun tarvitsee muutenkin irrotella vielä lihoja luiden ympäriltä.
Kuulostaako tämä kaikki nyt mitenkään päin järkevältä teidän muiden mielestä?

-
- Viestit: 2755
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 10:11
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Hyvä levy, joka ei tosin vielä ole haastanut miehen aiempia levyjä Angran ja ei varsinkaan Shaamanin kanssa. Mutta vittu se Rion loppu, mitä helvettiä siinä on ajateltu? Pilaa lähes koko levyn kun aina on hypättävä painamaan skippiä tuon kohdalla.
-
- Viestit: 548
- Liittynyt: 07 Tammi 2008, 21:07
Olen lähes täysin samaa mieltä, joskin mielestäni kiekko sijoittuu näillä näkymin johonkin keskimaastoon. Outoa kyllä, Matos-lempparini taitaa olla Shamanin Ritual, ja sitä Time to Be Free ei mielestäni piekse. Olen myöskin samoilla linjoilla Rion lopusta, joskin kärsien kuuntelen sen.Ice kirjoitti:Hyvä levy, joka ei tosin vielä ole haastanut miehen aiempia levyjä Angran ja ei varsinkaan Shaamanin kanssa. Mutta vittu se Rion loppu, mitä helvettiä siinä on ajateltu? Pilaa lähes koko levyn kun aina on hypättävä painamaan skippiä tuon kohdalla.

Täytyy nyt näin kolmannella kuuntelukerralla sanoa, että nyt se suoraviivaisuuskin alkaa sieltä löytymään, eikä albumi ole enää oudon harson peitossa niin kuin ensimmäisellä kerralla - olinko sitten silloin kuinka sienissä, paha mennä sanomaan.
-
- Viestit: 646
- Liittynyt: 23 Elo 2002, 09:02
- Paikkakunta: Piispanristi
Tuli vihdoin hommattua tuo Matosin Time to Be Free. Oikein hyvä levy on! Ainakin parin kuuntelun perusteella. Ehkä pari hiukan tasapaksumpaa biisiä, mutta muuten laatukamaa. Ehkä vähän turhan tasalaatuista, sillä kunnon hittiaines tuntuisi puuttuvan, vaikka monta tarttuvaa kipaletta löytyykin. Noh, lisää kuuntelukertoja kehiin vain.
-
- Imperiumi Crew
- Viestit: 980
- Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
- Paikkakunta: Ylöjärvi
Googgelista löysin seuraavan:Jussi kirjoitti:Onko kellään muuten sattunut silmään Andren settilistoja soolokeikoiltaan tässä koskaan? Vaikkei tuolle FME-vedolle pääsekään, niin silti voisi olla kiintoisaa. Ainakin Matosin ammennusmahdollisuudet ovat.
1. Letting Go
2. Rio
3. Distant Thunder
4. Here I Am
5. Living for the Night
6. Guitar Solo
7. Crazy Me
8. Nothing to Say
9. Time to Be Free
10. Fairy Tale
11. Endeavour
12. Drum Solo
13. Lisbon
14. Carry On
15. How Long
Aika herkkua olisi, mutta enpä itsekään pääse katsomaan, vaikka Helsingissä olenkin tapahtuman aikaan.
-
- Viestit: 10313
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
- Paikkakunta: Oulu (Rollo)
Vaikka bändi on ollut "on hold", niin näemmä Angra on palautettu aktiiviseksi ahneiden managerisopimusten allakin, sillä tuollahan virnuilee uusvanhana rumpalina itse Ricardo Confessori! Eli uudelleenunionin myötä kenkää Aquiles Priesterille, tai sitten vain lähti. Anyways, taitaa Shaman olla nyt historiaa, ellei Confessorin värväämä muu bändi sitä jatka
Mutta Andréhan tuon ed. rumpalinsa lähdön jo kertoi tässä mainiossa haastattelussa.

Mutta Andréhan tuon ed. rumpalinsa lähdön jo kertoi tässä mainiossa haastattelussa.
-
- Viestit: 10313
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
- Paikkakunta: Oulu (Rollo)
Tuolla on tosiaan klassikkoveisujen videoita tältä uudelleenaktivoitumis- & yhteisrundilta Sepulturan kanssa Brasiliasta.
Hyvältä näyttää, eikun paluuta hyvien albumien tekoon Confessorinkin kirjoitustaitojen myötä. Vaikkeivat Temple Of Shadows (vastikään tuli pitkästä aikaa kuunneltua, on se loistava!) tai Rebirth niitä nyt varsinaisesti kaivanneetkaan; mutta Aurora Consurgens oli käsittämättömän heikko Angran levyksi.
Mukavaa huomata, että kotiyleisö on yhtä mehuissaan Nova Erasta kuin Carry Onistakin.
Hyvältä näyttää, eikun paluuta hyvien albumien tekoon Confessorinkin kirjoitustaitojen myötä. Vaikkeivat Temple Of Shadows (vastikään tuli pitkästä aikaa kuunneltua, on se loistava!) tai Rebirth niitä nyt varsinaisesti kaivanneetkaan; mutta Aurora Consurgens oli käsittämättömän heikko Angran levyksi.
Mukavaa huomata, että kotiyleisö on yhtä mehuissaan Nova Erasta kuin Carry Onistakin.
-
- Viestit: 10313
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
- Paikkakunta: Oulu (Rollo)
Tuli ihan puun takaa, että on (taas) julkaissut Japanissa juuri uuden soololevynkin:
ns: At Vance - Torn / Burning Like Fire
Ruma kansi, meneeköhän meikäläistä julkaisua varten vaihtoon.. Biisejäkin piisaa, voisi ennakolta katsoa että jopa liikaa. Mutta katsotaan; jos on Roy Z:n kanssa tehnyt tämänkin niin eiköhän tuottajaguru ole pitänyt kokonaisuuden hallussa.Mentalize (26.9.2009):
1. Leading On
2. I Will Return
3. Someone Else
4. Shift The Night Away
5. Back To You
6. Mentalize
7. The Myriad
8. When The Sun Cried Out
9. Mirror Of Me
10. Violence
11. a Lapse In Time
12. Power Stream
13. Don't Despair
14. Forever Is Too Long *
15. Teo Torriatte (Let Us Cling Together) * (Queen cover)
*japan bonus
ns: At Vance - Torn / Burning Like Fire
-
- Viestit: 2755
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 10:11
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Kyllähän mies FMEn keikalla uutta levyä lupaili tälle vuodelle muistaakseni, lie sitten koska saa Euroopan julkaisun. Biisejä on liikaa mutta toivottavasti Euroopan julkaislle typistetään hieman.
-
- Viestit: 10313
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
- Paikkakunta: Oulu (Rollo)
Näköjään, ihmeellisesti, yhtiön kaikista sotkuista huolimatta Matosin Mentalize näyttäisi ilmestyvän SPV:llä muidenkin käyttämänä julkaisupäivänä 29.1.2010.
Tuo Icen yo. toive typistämisestä näyttäisi Äxän mukaan toteutuvan, listauksen loppuessa raitaan # 12. Tai sitten Helenius ei ole jaksanut naputella pidempään kun aivoverisuoni on katkennut Powerstreamin kohdalla
Tuo Icen yo. toive typistämisestä näyttäisi Äxän mukaan toteutuvan, listauksen loppuessa raitaan # 12. Tai sitten Helenius ei ole jaksanut naputella pidempään kun aivoverisuoni on katkennut Powerstreamin kohdalla

-
- Viestit: 147
- Liittynyt: 30 Syys 2004, 10:57
Juuri Etelä-Amerikan turneelta palanneena mukaan tarttui Riosta myös Andre Matosin uutukainen (Mentalize). Oli muuten metsästämistä, että edes löysi kyseistä lättyä.
Vielä en ole ehtinyt kuunnella, mutta tässä versiossa biisejä on 13 (Don't Despair on merkitty bonusbiisiksi).
Vielä en ole ehtinyt kuunnella, mutta tässä versiossa biisejä on 13 (Don't Despair on merkitty bonusbiisiksi).
CD-Japanilta tilasin viikko sitten, tänään oli kopsahtanut postilootan pohjalle. En millään malttanut odotella eurojulkaisuun, koskapa edellinen levy on itselleni yksi päättyvän vuosikymmenen helmiäislevyistä. Ensikuulemalta on tämä uusi hitusen suorempaa ja rivakampaa menoa, kuin Time to be Free. Ei kuullosta ollenkaan pahalta kuitenkaan... Vaikka nykyisin enempi progen suuntaan korviani kallistelenkin, maistuu tämä hyvin tehty poweri edelleen oikein mukavasti!
-
- Viestit: 2755
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 10:11
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Joo, näköjään se oli tämä Mentalizekin jo kaupoissa, oli lähes unohtunut että on tulossa. Juuri vastaa ekaa kertaa soi mutta kuulostaa jo heti kärkeen kovemmalta kuin edellinen soolo joka oli sekin todella hyvä. 12 biisiä on tosiaan tässä versiossa ja tiedä sitten mitä laatua nuo tipahtaneet raidat olisi olleet. On muuten vänkä tuo cd levyn ja kannen kuviointi, jos saat pyörimään sopivaa vauhtia.... 

Aikamoinen pettymys tämä uusi levy. Time to be Free on parasta mitä Matos on koskaan tehnyt ja odottelin uutuudelta ehkä liikaa. Perushyvä, ainoastaan I Will Return on hämmentävän loistava kappale.
-
- Viestit: 187
- Liittynyt: 11 Joulu 2008, 21:15
Ainakaan nuo neljä Myspace kappaletta uudelta levyltä eivät anna odottaa Time To Be Free:n tasoista levyä. Saas nähdä kun levyn ehkä joskus ostan.
-
- Site Admin
- Viestit: 2751
- Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
-
- Imperiumi Crew
- Viestit: 980
- Liittynyt: 03 Marras 2005, 09:40
- Paikkakunta: Ylöjärvi
Uusi Angra tulossa. Edellinen oli lopulta aika hanurista, joten eipä ainakaan liikoja odotuksia tulevan päälle lankea.
Blabbermouth kirjoitti: Brazilian metallers ANGRA will release their seventh studio album, "Aqua", on September 29 via SPV/Steamhammer. A conceptual effort, the follow-up to 2006's "Aurora Consurgens" was recorded at Norcal Studios in São Paulo, Brazil.
For the first time since its inception, the band self-produced the new CD.
"Aqua" track listing:
01. Viderunt Te Aquae
02. Arising Thunder
03. Awake From Darkness
04. Lease Of Life
05. The Rage Of The Waters
06. Spirit Of The Air
07. Hollow
08. A Monster In Her Eyes
09. Weakness Of A Man
10. Ashes
11. Lease Of Life (remix) (bonus track)
-
- Site Admin
- Viestit: 2751
- Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Shamanin suunnalta tälle vuodelle vielä albumi "Origins" ja pitkään työstetty DVD.
-
- Viestit: 10313
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
- Paikkakunta: Oulu (Rollo)
Ai Confessori on vielä siinäkin? Juuri meinasin ^^ uutisen jälkeen kommentoida, että kai tuo on nyt edellistä parempi jos Ricardo tuo Shamanin melodiat mukaan soppaan. Vaikka olihan niitä helmiä runsain mitoin Temple Of Shadowsilla ja Rebirthillä, mikälie writersblock tullut viimeksi Falaschille, Bittencourtille & Loureirolle...
-
- Viestit: 10313
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
- Paikkakunta: Oulu (Rollo)
Angran uusi kappale Arising Thunder kuunneltavana. Aivan jees, demo/puurosoundit johtunnevat myspacesta. Mutta Temple Of Shadowsin jutut tulevat lähimpänä mieleen Falaschin eralta. Vetäisipä levykin vertoja tuolle sitten, hyvä kun on.
-
- Viestit: 10313
- Liittynyt: 28 Elo 2002, 20:10
- Paikkakunta: Oulu (Rollo)
Tuplat, mutta Shamanin uusi Ego sattumoisin myös kuunneltavana. Tarina ei kerro, onko tuo part 1 vai 2. Mutta taisi olla jopa Angran raitaa parempi!
Origins on kai ulkona ensi kuussa, ainakin jossain. 12 biisin live-DVD Prahasta orkesterin kanssa mukana ensi alkuun.
Origins on kai ulkona ensi kuussa, ainakin jossain. 12 biisin live-DVD Prahasta orkesterin kanssa mukana ensi alkuun.
-
- Imperiumi Crew
- Viestit: 642
- Liittynyt: 05 Marras 2005, 21:37
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Minäpä innostuin uudesta Angrasta huomattavasti enemmän kuin Shamanista. Tosin, en ole tutustunut paria biisiä lukuunottamatta edes Matoksen aikaiseen Sha(a)maniin, joten ehkä kyse on jonkin verran ulkomusiikillisista seikoista. Toisaalta en jaksa useinkaan keskittyä jokaikiseen sivuprojektiin ja soolotyöhön niiden vaatimalla omistautuneisuudella vaan pysyttelen mukana pääbändin touhuissa. Angran Aurora Consurgens on minulta edelleen kuuntelematta, mutta Temple of Shadows on soinut soittimessa tiuhaan. Hienoja biisejä toisensa perään, vaikka mitasta olisi saanutkin ehkä vartin verran lyhentää. Holy Land on tietysti myös varsin mainio tekele.
Uudessa Angrassa ilahduttaa erityisesti Confessorin paluu, mikä kuuluu hyvin selvästi. Priester oli ihan hyvä korvaaja, mutta kyllä väittäisin Confessoria ainoaksi oikeaksi Angra-rumpaliksi. Hieman omituiselta miehen tyyli tuntui Holy Landia ensimmäisen kerran kuunnellessa, mutta nykyisellään sitä pitää lähinnä yksinomaan loistavana. Sen sijaan täysimittaista Angra-reunionia ainakaan minulla ei ole yhtään ikävä.
--
Esko
Uudessa Angrassa ilahduttaa erityisesti Confessorin paluu, mikä kuuluu hyvin selvästi. Priester oli ihan hyvä korvaaja, mutta kyllä väittäisin Confessoria ainoaksi oikeaksi Angra-rumpaliksi. Hieman omituiselta miehen tyyli tuntui Holy Landia ensimmäisen kerran kuunnellessa, mutta nykyisellään sitä pitää lähinnä yksinomaan loistavana. Sen sijaan täysimittaista Angra-reunionia ainakaan minulla ei ole yhtään ikävä.
--
Esko
-
- Site Admin
- Viestit: 2751
- Liittynyt: 22 Elo 2002, 21:39
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Aika lattea kokemus oli "Aqua" ensikuuntelun jälkeen. Odotin paljon enemmän, mutta toisaalta, ainahan minä. Lisää kommentteja kymmenen kuuntelun jälkeen... ja arvio Esanssilta.